EURO 2022 lähestyy

FORS, Suomi ja Aalto-yliopiston kampus ovat maailman OR-valokeilassa ensi kesänä FORSin järjestäessä Euroopan suurimman operaatiotutkimuksen tapahtuman, EURO-konferenssin, 3.-6.7.2022!

Ai mitä siellä tapahtuu? Ohjelman ydin on osallistujien pitämät noin 20 minuutin esitelmät, joita viimeaikaisissa EURO-konferensseissa on ollut noin 2000. Esitelmiä onkin käynnissä samanaikaisesti kymmeniä. Näiden esitelmien lisäksi konferenssissa kuullaan 15 kutsutun puhujan plenary- ja keynote-esitykset. Ohjelmaa täydentävät illanvietot sekä upouudessa Pikku-Finlandiassa järjestettävä konferenssi-illallinen. Konferenssiohjelmasta saa hyvän käsityksen konferenssin verkkosivuiltahttps://euro2022espoo.com/ .

Konferenssin järjestäminen on valtava ponnistus. Konferenssin järjestämisestä kilpailevat halukkaat EUROn kansalliset jäsenseurat, ja kilpailuun osallistuakseen on valmisteltava hakemus. Hakemuksen valmistelun aloitimme silloisen FORSin puheenjohtajan Juuso Liesiön kanssa syksyllä 2018, ja vuoden 2022 konferenssin järjestäjäksi meidät valittiin tiukan äänestyksen jälkeen Dublinin EURO-konferenssin yhteydessä järjestetyssä EUROn jäsenseurojen kokouksessa juhannussunnuntaina 2019. Toisena ehdokkaana oli Wien, jonka voitimme uusintaäänestyksen jälkeen äänin 13-12. 

Syksystä 2019 suunnittelua ja järjesteltävää onkin sitten riittänyt odotettua enemmän. Mieleeni ei esimerkiksi tullut, että illallispaikaksi varattu Finlandia-talo menisi remonttiin juuri konferenssin kynnyksellä, päätyisimme yhteistyöhön irlantilaisen konferenssijärjestäjäfirman kanssa, tai että käyttäisin päivätolkulla tuskanhikistä aikaa FORSin ALV-vapauden saamiseen. Tai että tulisi tuollainen pandemia. Tai että istuisin Setä Koposen kanssa Olarin panimolla neuvottelemassa konferenssin avajaisjuhlien juomatarjoiluista. Järjestelyt ovat kuitenkin edenneet hyvinkin suunnitellusti ja onneksi tätä suunnittelutyötä on saanut tehdä loistavien kollegoiden kanssa. Erityiskiitokset jo tässä vaiheessa käsilleni ja aivoilleni Juuso Liesiölle ja Eeva Vilkkumaalle.

EURO-konferenssit kiinnostavat OR- ja analytiikkatutkijoita ympäri maailman: tätä tekstiä kirjoitettaessa esitelmätiivistelmiä on lähetetty 60 eri maasta. Tutkijoiden lisäksi konferenssiin osallistuu myös paljon yritysten edustajia. Olen itsekin osallistunut EURO-konferenssiin yrityksen edustajana 2015 ja 2016. 

Voinkin vilpittömästi suositella Making an Impact -streamia OR:n ja analytiikan soveltajille; esimerkiksi muiden kokemukset optimointi- tai muiden päätöstukimallien jalkauttamisesta ovat olleet erittäin arvokkaita. EURO-konferenssit tarjoavatkin loistavat kansainväliset verkostoitumispuitteet sekä OR-tutkijoille että soveltajille. OR:n ja analytiikan huippuosaajia tavoittelevien organisaatioiden ei kannata myöskään unohtaa rekrytointimahdollisuuksia – suuri osa osallistujista on jatko-opiskelijoita, joita tavoittaa konferenssissa helposti esimerkiksi sponsorointipaketteihin kuuluvalla näyttelypaikalla.

Ja HEI – mukaan ehtii vielä! Esitelmätiivistelmiä otetaan vastaan pe 25.3. saakka, ilmoittautuminen on mahdollista vielä paikan päällä konferenssissakin ja sponsorointipakettejakin on vielä jäljellä! Kaiken tarpeellisen tiedon löydät konferenssin verkkosivuilta https://euro2022espoo.com/ .

Tavataan Otaniemessä ensi heinäkuussa!

Antti Punkka

EURO 2022 -konferenssin järjestelytoimikunnan pj

EURO 2022: 2nd call for papers

The EURO 2022 conference is getting closer! Here’s the second call with all the important information. This is a rare opportunity for attending a conference this extensive and meeting the key people in the field in Finland. Join us in Espoo in July!


EURO 2022

32nd European Conference on Operational Research (EURO 32nd),

Espoo, Finland, July 3-6, 2022,

www.euro2022espoo.com

Twitter: @k_conference

Facebook: https://www.facebook.com/euroKconference

SECOND ANNOUNCEMENT AND CALL FOR PAPERS

=========================================

We have the great pleasure of inviting you to take part in the 32nd EURO Conference to be organized in Espoo, Finland on 3-6 July, 2022.

The Scientific and Organization Committees, chaired by Dolores Romero Morales and Antti Punkka, along with Juuso Liesiö and Eeva Vilkkumaa, are preparing a conference to remember.

EURO 32nd Conference will be an excellent opportunity for the OR community to get together again in a pleasant atmosphere, and we are looking forward to meeting you in Espoo this summer!

PLENARY, KEYNOTE & SPECIAL SESSIONS:

=================================

The scientific program will include outstanding plenary, keynote and tutorial talks. In addition, this year we will have a special round table session dedicated to the three EURO Forums: WISDOM, EUROYoung, and The Practitioners’ Forum.

PLENARY Speakers:

Andrea Lodi (Cornell University, USA) – IFORS Distinguished Lecturer

Marja-Liisa Siikonen (MLS Lift Consulting Ltd, Finland)

Christina Pagel (University College London, UK)

KEYNOTE Speakers:

Fran Ackermann (Curtin University, Australia)

Jacek Gondzio (University of Edinburgh, UK)

Emilio Carrizosa (Universidad de Sevilla, Spain)

Martin Schmidt (Trier University, Germany)

Athanasios Yannacopoulos (Athens University of Economics and Business, Greece)

Krzysztof Burnecki (Wroclaw University of Science and Technology, Poland)

Burcu Balçık (Özyeğin University, Turkey)

Antonio Conejo (Ohio State University, USA)

Claudia Archetti (ESSEC Business School, France) – EUROYoung invited Keynote

James Cochran (University of Alabama, USA)

Grit Walther (RWTH Aachen University, Germany)

Daniel Kuhn (Ecole Polytechnique Fédérale de Lausanne, EPFL, Switzerland)

Please follow the Conference website www.euro2022espoo.com for more detailed information

CALL FOR PAPERS AND SESSIONS:

============================

Researchers, academics, practitioners, and students interested in any branch of Operational Research, mathematical modelling or economic analysis are invited to submit abstracts or organize sessions.

Invited and contributed papers will be organized in parallel sessions. In general, sessions are part of the Conference streams, and streams are grouped in different areas. The list of areas and streams is available at www.euro2022espoo.com.

No participant can present more than one paper at the Conference.

Abstract submission system is available online, via the Conference website www.euro2022espoo.com.

Abstracts: max. 1500 characters; submission deadline: March 4, 2022.

Researchers who wish to organize a stream or an invited session or contribute with a paper within an invited session should contact a Programme Committee member of the corresponding area, https://euro2022espoo.com/conference-programme/areas-and-streams/.

IMPORTANT DATES:

================

Abstracts:

        Abstract submission deadline: Friday, March 4, 2022

Registration:

        Early registration deadline: Friday, March 25, 2022

        Author registration deadline: Friday, April 8, 2022

REGISTRATION FEES:

==================

Regular:  €385.00 (early); €513.00 (late),

Student/Retired:  €210.00 (early); €280.00 (late),

Accompanying persons: €129.00.

The regular/student/retired registration fee includes:

Admission to all sessions and the exhibition

Conference materials

Tea, coffee and buffet lunches throughout the conference

Admission to the Welcome Reception on Sunday and to the Farewell Party on Wednesday

A four-day pass for public transport

The registration fee for an accompanying person covers the same except the admission to sessions and conference materials.

Please note that the Conference Gala Dinner on Tuesday is not included in the registration fee.

CALL FOR EXHIBITORS:

====================

Parties interested in having a booth or exhibition area during the Conference are kindly requested to contact the EURO 2022 Conference Secretariat (Gráinne McQuaid, Senior Project Manager: euro2022@abbey.ie).

We look forward to welcoming you to our great conference in Espoo!

Dolores Romero Morales

Antti Punkka, Juuso Liesiö, Eeva Vilkkumaa

For any further information, contact the EURO 2022 CONFERENCE SECRETARIAT:

c/o Abbey Conference & Events

=====================================================================

·  Phone: (+353) 1 648 6130

·  Email: euro2022@abbey.ie

=====================================================================

Jäsenkyselyn tuloksia

Vähän aikaa sitten pyysimme vastauksia jäsenkyselyymme, jonka tarkoituksena oli kartoittaa jäsenistön toiveita etenkin viestinnän ja toiminnan suhteen. Saimme yhteensä 36 vastausta ja moni näistä oli jaksanut myös kirjoitella tarkemmin ajatuksistaan. Kiitos vastauksista! Tässä kirjoituksessa käymme läpi pääkohtia palautteesta. Lopusta löytyvät myös tulokset monivalintakysymyksistä.

Ruusut

Vastaajat vaikuttivat olevan pääosin tyytyväisiä FORS:n normaalien vuosien toimintaan, johon on kuulunut 2 seminaaria sekä jonkin verran kirjoituksia ja mm. rekrytointeihin liittyvää viestintää. Seminaarit saivatkin paljon kiitosta osakseen. Niiden järjestäminen varmasti jatkuukin tilanteen normalisoituessa. Myös seminaarien hinnoittelu on kaikesta päätelleen ollut varsin sopivaa.

Risut

Muutama selkeä kehityskohde löytyi myös. Ehkäpä tärkeimpänä oli huomio siitä, että FORS:n toiminta on ollut varsin pääkaupunkipainoitteista, mikä näkyy sekä seminaarien pitopaikoissa että johtokunnan kokoonpanossa. Koronaepidemia on kaikesta kurjuudestaan huolimatta auttanut tätä hieman kun etäyhteyksien käytöstä on tullut normaalimpaa

Toinen varsin selkeä viesti oli se, että FORS voisi aktivoitua jäsenten välisen yhteyden vahvistamisessa. Mahdollisesti hyvin toimivaksi kanavaksi nousi seminaarien lisäksi etenkin LinkedIn, jota suuri osa vastanneista seuraa ammatillisessa mielessä. Tässä myös INFORS-blogilla voisi olla roolinsa, etenkin jos jäsenistö aktivoituu sinne kirjoittamaan!

Toiveet

Myös excursioita ja vapaamuotoisempaa ihmisten tapaamista on kaivattu, mikä varmasti korostuu nyt seminaarien oltua etäpainoitteisia.

Toiveena esitettiin myös tietynlaisen “sivistystyön” tekeminen niin yritysten kuin suuren yleisönkin suuntaan.

Mitä siis voisimme tehdä?

Vastausten perusteella on muutama toimenpide / toimintatapa, joihin panostamalla voisimme saada paljon aikaan:

  • Lisää panostusta LinkedIniin viestintäkanavana
  • Mahdolliset kevyemmät vapaamuotoiset tapahtumat seminaarien lisäksi
  • Ihmisten rekrytointi johtokuntaan pk-seudun ulkopuolelta
  • Etäyhteyksien laajempi hyödyntäminen

Mitä sinä voit tehdä?

  • Järjestä excursio työpaikallesi: Vierailun ei tarvitse olla hurjan raskas ja pääpaino voi olla ihmisten tapaamisessa. Johtokunta auttaa mielellään järjestelyissä.
  • Kirjoita omasta työstäsi case INFORS-blogiin (ota yhteys sihteeriin niin hoidetaan käytännön toteutus)
  • Käytä aktiivisesti LinkedIn-ryhmäämme: kysy apua ongelmaasi, kerro avoimista työpaikoista, etsi töitä, jaa mielenkiintoisia artikkeleita tai havaintoja OR-kentältä.
  • Tule mukaan johtokuntaan

Kaikkeen yllämainittuun voit saada esim. viestintätukea johtokunnalta.

Jos nämä herättävät jatkoajatuksia, kirjoita kommentteihin!

EURO 2022 in Espoo – first announcement and call for papers

FIRST ANNOUNCEMENT AND CALL FOR PAPERS

=======================================

We have the great pleasure of inviting you to take part in the 32nd EURO Conference to be organized in Espoo, Finland on 3-6 July, 2022.

The Scientific and Organization Committees, chaired by Dolores Romero Morales and Antti Punkka, along with Juuso Liesiö and Eeva Vilkkumaa, are preparing a conference to remember.

EURO 32nd Conference will be an excellent opportunity for the OR community to get together again in a pleasant atmosphere, and we are looking forward to meeting you in Espoo next summer!

PLENARY, KEYNOTE & TUTORIAL SPEAKERS:

=====================================

The scientific program will include outstanding plenary, keynote and tutorial talks. Please follow the Conference website www.euro2022espoo.com for more detailed information.

CALL FOR PAPERS AND SESSIONS:

=============================

Researchers, academics, practitioners, and students interested in any branch of Operational Research, mathematical modelling or economic analysis are invited to submit abstracts or organize sessions.

Invited and contributed papers will be organized in parallel sessions. In general, sessions are part of the Conference streams, and streams are grouped in different areas. The list of areas and streams is available at www.euro2022espoo.com.

No participant can present more than one paper at the Conference.

Abstract submission system will be available online on 29 October, via the Conference website www.euro2022espoo.com.

Abstracts: max. 1500 characters; submission deadline: March 4, 2022.

Researchers who wish to organize a stream or an invited session or contribute with a paper within an invited session should contact a PC member of the corresponding area.

IMPORTANT DATES:

================

Abstracts:

        Abstract submission start: Friday, October 29, 2022

        Abstract submission deadline: Friday, March 4, 2022

EURO 2022 Espoo – ensimmäinen kutsu papereille

Seuramme järjestämä EURO 2022 -konferenssi lähestyy ja nyt on aika avata puhujailmoittautuminen. Alta löydät virallisen kutsun. Konferenssin järjestetään 3-6.7.2022 Aalto-yliopiston kampuksella Espoossa. Viralliset nettisivut löydät osoitteesta http://www.euro2022espoo.com/ .

FIRST ANNOUNCEMENT AND CALL FOR PAPERS
=======================================
We have the great pleasure of inviting you to take part in the 32nd EURO Conference to be organized in Espoo, Finland on 3-6 July, 2022.
 
The Scientific and Organization Committees, chaired by Dolores Romero Morales and Antti Punkka, along with Juuso Liesiö and Eeva Vilkkumaa, are preparing a conference to remember.
 
EURO 32nd Conference will be an excellent opportunity for the OR community to get together again in a pleasant atmosphere, and we are looking forward to meeting you in Espoo next summer!
 
 
PLENARY, KEYNOTE & TUTORIAL SPEAKERS:
=====================================
The scientific program will include outstanding plenary, keynote and tutorial talks. Please follow the Conference website www.euro2022espoo.com for more detailed information.
 
 
CALL FOR PAPERS AND SESSIONS:
=============================
Researchers, academics, practitioners, and students interested in any branch of Operational Research, mathematical modelling or economic analysis are invited to submit abstracts or organize sessions.
 
Invited and contributed papers will be organized in parallel sessions. In general, sessions are part of the Conference streams, and streams are grouped in different areas. The list of areas and streams is available at www.euro2022espoo.com.
 
No participant can present more than one paper at the Conference.
 
Abstract submission system will be available online on 29 October, via the Conference website www.euro2022espoo.com.
 
Abstracts: max. 1500 characters; submission deadline: March 4, 2022.
 
Researchers who wish to organize a stream or an invited session or contribute with a paper within an invited session should contact a PC member of the corresponding area.
 
 
IMPORTANT DATES:
================
Abstracts:
        Abstract submission start: Friday, October 29, 2022
        Abstract submission deadline: Friday, March 4, 2022

Career opportunity: Process Specialist, Valmet

Valmet Industrial Internet is looking for a Process Specialist to develop future solutions for their Board and Paper industry customers.

As a Process Specialist you will be developing solutions for analyzing the Reel and Winder process and equipment performance. Your responsibilities will include developing the measuring technology, data collection and data analysis. As a member of the product group R&D team, you will work together with Reels and Winders process specialists, the service organization, and the DevOps team. You will also participate in developing the Valmet Industrial Internet offering to Board and Paper customers and have an opportunity to create entirely new value-adding applications and products by providing your process expertise.

In addition to these tasks you will also work in the cost analyzing team for the Reel and Winder products. You will be responsible for different cost analyses and pricing development.

read more…

Career opportunity: Junior Supply Chain Development Specialist, Neste Oyj

Neste is looking for a Junior Supply Chain Development Specialist to their our Supply Chain Management (SCM) team in Espoo to  carry out a logistics study. The position is a full-time, fixed-term contract for 12 months, starting earliest in September-October 2021. Our office is in Espoo, but remote work is possible.

You may be a recent graduate or already have some work experience with simulation studies or supply chain development. You will be working in the Supply Chain Development team within SCM. This team is responsible for developing Neste’s planning and optimization tools, maintaining planning data and implementing reporting and analytics.

The work involves creating a discrete-event simulation model of a Neste Oyj tank farm, carrying out simulation studies based on stakeholder requirements, and reporting the results. The purpose of the study is to determine the required tank capacity and product group allocation for the tanks in a number of different scenarios. The simulation model should include, e.g., the effects of truck, rail, and vessel traffic with uncertain interarrival times, tank maintenance, and different production scenarios. The simulation models will be carried out using the Flexsim simulation environment (www.flexsim.com).

read more…

Seminaari: Miten mallit ohjaavat Suomen energiamurrosta?

Aika: tiistai 1.6. klo 14-17
Paikka: Zoom-videokonferenssi: https://aalto.zoom.us/j/63784731376
Ilmoittautuminen seminaariin on sulkeutunut, mutta voit liittyä mukaan yllä olevan linkin kautta ilman ilmoittautumistakin.

FORS järjestää yhdessä Energiaekonomistit ry:n kanssa seminaarin otsikolla “Miten mallit ohjaavat Suomen energiamurrosta?”. Tarkoituksena on keskustella erilaisista energiaan liittyvistä malleista ja miten ne ohjaavat energiamurrosta Suomessa – mitä vaikutuksia niillä on tai on ollut päätöksenteossa ja tehdyissä ratkaisuissa. Puhujat edustavat eri tahoja Suomen energiapäätöksenteossa ja -analyysissa ja antavat kattavan kuvan mallien käyttöön ja rooliin.

OHJELMA:

14:00 avajaissanat Tommi Ekholm
14:10-14:40 Ilkka Keppo: ”Energiajärjestelmä, talous ja ympäristö – yhdistettyjen mallien käyttö mahdollisuuksien kartoitukseen”
14:40-15:10 Jari Miettinen: “Mallit ja niiden mahdollinen rooli energiamarkkinoilla”
15:10-15:20 Tauko
15:20-15:50 Risto Kuusi: “Fingridin Verkkovisio”
15:50-16:20 Mikael Collan: ”Kauas mallit karkaavat – suomalainen sähkönsiirron tuotonvalvontamalli ja mitä voi tapahtua, kun malli ja todellisuus erkanevat toisistaan?”
16:20-16:50 Paneeli (puhujat + juontaja)
16:50 Lopetus

PUHUJAT:

“Fingridin Verkkovisio”
Risto Kuusi
vanhempi asiantuntija, Fingrid


”Kauas mallit karkaavat – suomalainen sähkönsiirron tuotonvalvontamalli ja mitä voi tapahtua, kun malli ja todellisuus erkanevat toisistaan?”
Mikael Collan
ylijohtaja, VATT


“Integrated assessment and energy system models – exploring the possibility space”
Ilkka Keppo
professori, Aalto-yliopisto


“Mallit ja niiden mahdollinen rooli energiamarkkinoilla”
Jari Miettinen
Head of Energy Modeling, Fortum

Seminaari on maksuton.

Ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin?

TkT Tommi Ekholm
Tutkimusprofessori (ilmastonmuutoksen hillintä), Ilmatieteen laitos

Voiko operaatiotutkimuksen menetelmillä ratkoa viheliäisiä ongelmia (wicked problems)? Horst Rittel esitteli vuonna 1967 tämän käsitteen, joka tarkoittaa useita ristiriitaisia tavoitteita ja päätöksentekijöitä käsittäviä tilanteita, joissa informaatio on epätäydellistä ja mahdollisesti ristiriitaista. Perinteisten operaatiotutkimuksen työkalujen mielessä tämänkaltainen päätöksentekotilanne on huonosti määritelty: sille ei voida ilmaista tavoitteita, päätösvaihtoehtoja eikä vaihtoehdoista seuraavia lopputulemia.

Käsitteen puolesta vastaus on ei: mikäli ongelma voitaisiin ratkaista, se ei olisi alun perinkään viheliäinen ongelma. Sen sijaan operaatiotutkimus voi auttaa hahmottelemaan ratkaisuja ja niiden mahdollisia vaikutuksia, esimerkiksi yksi perspektiivi tai tavoite kerrallaan. Tätä kautta ongelmalle voidaan saada tarkempaa muotoa ja rakennetta.

Operaatiotutkimuksessa käytettyjen formaalien ja kvantitatiivisten mallien etu on niiden eksplisiittinen luonne. Niissä kerrotaan tarkkaan, miten asioita arvioidaan ja arvotetaan, sekä miten maailman oletetaan toimivan. Tätä kautta mallien kautta saadut ratkaisut altistetaan kritiikille, joka auttaa tunnistamaan miten menetelmiä ja ehdotettuja ratkaisuja tulisi kehittää.

Tässä piileekin sudenkuoppa. Mallit voivat antaa kuvan, että ongelma tunnetaan läpikotaisin. Optimointialgoritmi antaa ratkaisun kymmenen desimaalin tarkkuudella ja mallin käyttäjä voi rohkeana esittää sen olevan Optimi. Viheliäinen ongelma on kesytetty.

Mallien tarkkuus on kuitenkin näennäistä. Mallista puuttuu aina osa todellisuudesta, eikä ratkaisu ole koskaan pilkulleen oikein. Viheliäisten ongelmien tapauksessa laskentamallit antavat tarkan vastauksen epätarkkaan ongelmaan. On tunnistettava ja tunnustettava, että ehdotettujen ratkaisuiden tulee olla debatin alla, ja tämä debatti voi antaa ideoita siihen, miten mallinnusta tulisi kehittää parempien ratkaisujen löytämiseksi. Jos luulee kesyttäneensä viheliäisien ongelman, todellisuudessa siitä on lohkaistu vain palanen.

Ilmastonmuutos, joka on oma tutkimusaiheeni, täyttää monta viheliäisen ongelman tunnuspiirrettä. Ongelma ja sen ratkaisut ajoittuvat pitkälle aikavälille ja vaikuttaa sekä taloudellisiin että ei-taloudellisiin kysymyksiin. Pitkä aikaväli johtaa taloudellisissa kysymyksissä diskonttaukseen, mutta ei-taloudellisten vaikutusten osalta kysymys kääntyy eri sukupolvien väliseen tasa-arvoon, jonka diskonttaus on kiistanalaista. Ei ole myöskään selvää, miten ei-taloudellisia vaikutuksia, kuten elinolosuhteiden muutoksia tai lajien sukupuuttoa tulisi arvottaa, esimerkiksi suhteessa toisiinsa tai yhteiskunnan taloudelliseen hyvinvointiin. Asian ratkaisuun liittyvä päätöksenteko on seitsemän miljardin ihmisen käsissä, tai vähintään kahdensadan valtiojohtajan käsissä. Lisäksi sekä ratkaisuihin että vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.

Vuonna 2018 taloustieteen Nobel-palkinto myönnettiin William Nordhausille, jonka talous- ja luonnontiedettä yhdistävä mallinnustyö aloitti kokonaan uuden tutkimussuuntauksen: ilmastotalouden ja ns. Inegrated Assessment -mallinnuksen. Hänen lähestymistapansa oli yksinkertaisuudessaan kuvata ilmastonmuutos ja sen vaikutukset talouskasvumallissa taloudellisina menetyksinä, jolloin mallille voidaan määrittää yksikäsitteinen tavoite maksimoida ihmiskunnan taloudellista hyötyä diskontattuna useiden vuosisatojen yli.

Lähestymistapa on saanut paljon kritiikkiä. Mm. reaalioptioiden pioneeri Robert Pindyck on esittänyt Nordhausin tekevän implisiittisesti merkittäviä arvovalintoja, lakaisevan epävarmuudet maton alle, sekä tulosten lähinnä heijastelevan oletuksia useista huonosti tunnetuista parametreista.

Itse allekirjoitan Pindyckin kritiikin pääpiirteissään. En pidä Nordhausin mallin antamia numeroita kovin luotettavina, saati hyödyllisinä käytännön päätöksentekoa ajatellen. Sen sijaan arvostan sitä, miten Nordhausin uraauurtava työ on antanut viheliäiselle ongelmalle muotoa ja tarttumapintaa, josta lähtien sitä voi lähestyä. Vaikka Nordhausin lähestymistavassa on merkittäviä puutteita, ilmasto-ongelman lähestymien eksplisiittisen laskentamallin avulla myös paljastaa tarkastelutavan heikkoudet ja miten sitä tulisi täydentää. Koko ongelman viheliäisyydestä kertoo kuitenkin se, että ongelmaan ei ole syntynyt lähes 30 vuoden kuluessa mitään uutta ja poikkeuksellista läpimurtoa.

Voisi ajatella, että mallien roolia viheliäisten ongelmien ratkaisussa tulee pohtia tarkkaan.

Jos viheliäiseen ongelmaan pyritään hakemaan optimiratkaisua, tavoitellaan mahdotonta. Ehkä maltillisempi tavoite olisi jo riittävä. Voidaan ehkä vain sulkea pois huonoja vaihtoehtoja, jolloin jäljelle jää vielä joukko eri tavoin tosiaan parempia ja huonompia ratkaisuja, mutta jotka ovat ehkä jollain tavalla hyväksyttäviä. Tällöin tulee elää sen kanssa, että ratkaisu on aina hieman epätyydyttävä.

Lopulta malli ei tee päätöksiä, vaan päätöksentekijä punnitsee kuinka hyvin mallilla saatava tuki päätöksenteolle kuvaa todellisuuden ongelmaa sen kaikessa viheliäisyydessään. Tällöin korostuu mallin ja sillä tehdyn analyysin uskottavuus, läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys. Harva päätöksentekijä ottaa vastaan informaatiota, jonka lähdettä ja taustaa hän ei ymmärrä.

Tällöinkään viheliäinen ongelma ei ole vielä kesytetty. Jäljelle jää vielä haaste usean päätöksentekijän tavoitteiden sovittamisesta yhteen. Ehkä näemme tulevaisuudessa uusia lähestymistapoja, jotka auttavat tämänkin näkökulman ratkaisemisessa hyväksyttävällä tavalla.

Kirjallisuutta:

Churchman, C.W. (1967) Wicked Problems. Management Science 14(4), ss. B-141 – B-142.

Ekholm, T. (2018). Climatic Cost-benefit Analysis Under Uncertainty and Learning on Climate Sensitivity and Damages. Ecological Economics 154, ss. 99–106.

Nordhaus, W.D. (1992) An Optimal Transition Path for Controlling Greenhouse Gases, Science 258, ss. 1315–1319.

Nordhaus, W.D. (2017) Revisiting the social cost of carbon. PNAS 114(7), ss. 1518–1523.

Pindyck, R. (2013) Climate Change Policy: What Do the Models Tell Us? Journal of Economic Literature 51(3), ss. 860–872.

Rittel, H. & Webber, M.M. (1973) Dilemmas in a General Theory of Planning. Policy Sciences 4, ss. 155–169.