Seminaari: Operaatiotutkimuksen sovelluskohteet kaupan alalla 27.11.2024


Ajankohta: Keskiviikkona 27.11.2024 klo 15:00-18:00
Paikka: Tieteiden Talo (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki) Sali 505
Hinta: 30€ seuran jäseniltä, 60€ ei-jäseniltä, ilmainen opiskelijajäseniltä (5€ virvokkeilla). Systeemianalyysin, päätöksenteon ja riskienhallinnan tohtorinkoulutusverkosto maksaa jäsentensä osallistumismaksun. Osallistumismaksu maksetaan rekisteröitymisen yhteydessä vastaanotetulla laskulla.
Rekisteröityminen: Rekisteröityminen on osallistumisen edellytys. Tapahtuman rekisteröitymisaika on nyt sulkeutunut. Voit tiedustella mahdollisuutta rekisteröityä jälkikäteen seuran sihteeriltä (sihteeri@operaatiotutkimus.fi).

Suomen Operaatiotutkimusseura ry järjestää seminaarin otsikolla “Operaatiotutkimuksen sovelluskohteet kaupan alalla”. Seminaari järjestetään suomeksi. Illan aikana kuullaan kolme esitystä kolmelta operaatiotutkimuksen alan ammattilaiselta. Puhujien joukossa on edustusta sekä Keskosta että S-Ryhmästä.

Seminaarin jälkeen keskustelua on mahdollista jatkaa läheisessä ravintolassa omakustanteisella illallisella.

Tule paikalle nauttimaan operaatiotutkimusaiheisista esityksistä, alan ihmisten seurasta sekä virvokkeista.

Ohjelma (tarkennukset mahdollisia):

  • 15:00 Seminaarin avaussanat
  • 15:05 Virvokkeita ja keskustelua
  • 15:30 Puhuja: Toni Jarimo
  • 16:10 Puhuja: Heikki Peura
  • 16:50 Puhuja: Antti Punkka
  • 17:30 Päätössanat ja siirtyminen illalliselle

Puhujat:

“Personoitu asiakaskokemus”

Toni Jarimo

Johtaja, K-Plussa asiakasohjelma ja kumppanuudet, Kesko

“Tuotevalikoiman optimoinnista: kannattaako heittää kolikkoa?”

Heikki Peura

Professori, Tieto- ja palvelujohtamisen laitos, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

“Osuvampaa henkilöstösuunnittelua operaatiotutkimuksen menetelmin”

Antti Punkka

Head of Data and Analytics, SOK Henkilöstötoiminnot, S-ryhmä

Perspectives from the ADA conference

INFORMS Advances in Decision Analysis Conference (ADA 2024) was held on July 10-12 at Aalto University, Espoo. It was chaired by Professor Ahti Salo, the Honorary President of FORS. The conference was the fifth in the series of INFORMS ADA conferences and it brought together 140 international scientists working and interested in decision analysis. ADA 2024 provided a platform for interdisciplinary discussions through talks by researchers in decision analysis, behavioral economics, judgment and decision-making, machine learning, statistics, and other related disciplines with a prescriptive focus.

FORS board members Jussi Leppinen and Topias Terho participated in the ADA Conference, which FORS member Leevi Olander was organizing. They will now share their experiences and thoughts about the event.


Jussi’s thoughts
I really liked this three-day conference. The program was a good balance between versatility and compactness. Keynotes were interesting. With only three parallel sessions, I could always pick the most interesting one without the feeling that I would miss too much. I learned new things. I also liked the size of the conference. When there were just 140 participants, I could always recognize familiar faces. Thus, it was easier to get to know new people. The conference also included evening activities that were relaxing and offered a good chance to speak with colleagues.

I also had the opportunity to practice my presentation skills by introducing my work of developing a framework that guides the development of AI solutions in prognostics and health management.


Topias’s thoughts
For me, ADA was a great experience. In larger conferences such as EURO, I tend to attend only sessions that are close to my field of research. However, since ADA only had three parallel sessions, I was forced to step outside of my habitat and get some exposure to other fields of operations research. My highlights included the Kahneman panel, where esteemed scholars like Don Kleinmuntz reflected on the importance of Daniel Kahneman’s work to their careers and society, and the keynote by Kari Renko, where he presented how decision analysis was used in the Finnish fighter aircraft procurement process.

The overall atmosphere of the conference was warm and exciting, and it was truly a pleasure to participate in the evening activities. It was especially nice to get to know many colleagues from Finland whom I had not previously encountered.


Leevi’s thoughts
ADA 2024 was awesome! Having been a member of the ADA 2024 organizing committee, I can definitively say that the secret behind the success of the practical arrangements of the conference was largely the efforts of Mary-Ann Alfthan (communication & event specialist at Aalto University) and a group of very proactive student volunteers.

I also appreciated the opportunity to listen to interesting presentations, to give my own presentation and especially the informal, yet thought-provoking, discussions with my companions during the conference dinner. All in all, ADA 2024 was such a great experience that I think I will remember it forever!

Public defence in Logistics, M.Sc. (Tech.) Marjut Hirvonen

The doctoral thesis of M.Sc. (Tech.) Marjut Hirvonen, “Leveraging the impact of analytics on organizational performance – a multi-method study,” will be publicly examined at the Aalto University School of Business on Friday, October 25, 2024.

The defence will take place in Ekonominaukio 1, Espoo (Lecture hall U006) at 12:00.

The management of analytics and the development of employees’ analytics skills are needed to maximize the benefits derived from analytics

In the current business environment, companies must optimize their increasingly complex internal processes and supply chain operations to achieve a competitive advantage. Utilizing analytics offers solutions to challenging problems and enables the maximization of business value. Although analytics methods have been extensively studied, practical benefits have been less addressed. Marjut Hirvonen examines the impact of analytics on organizational performance, the benefits of analytics, and best practices for deploying analytics in her doctoral thesis.

‘The results show that in companies, it is important to consider not only technical issues but also the management of analytics and the training of staff in the use of analytics to fully benefit from analytical solutions,’ says Marjut Hirvonen.

Three studies – from general insights to specific details

The doctoral thesis includes three separate studies, progressing from a general level to a more detailed level. The first study is a comprehensive meta-analysis of previous literature, examining the relationship between the use of analytics and organizational performance. The importance of analytics skills and management is emphasized in the results to achieve the best possible benefits from analytics.

The second study of the doctoral thesis focuses on the most advanced form of analytics, namely prescriptive analytics, which provides decision recommendations based on data. The study identifies key enablers for the successful deployment of prescriptive analytics based on interviews conducted in several organizations. These key enablers include leadership, sufficient resourcing, and user engagement. In addition to the importance of management support, it is essential to understand that merely implementing analytics technically does not yield the greatest benefits for organizations. Instead, investment should also be made in developing the skills of analytics users.

The third study analyzes the benefits of advanced analytics in optimizing the supply chain for renewable fuels. It identified both monetary and less tangible benefits, such as improved data management. This study encourages the use of analytics across various applications, and similar benefits can be expected to be gained in other industries as well.

The doctoral thesis demonstrates the usefulness of analytics for organizations and helps to succeed in the deployment of prescriptive analytics. The results support the integration of analytics into the company’s strategy and emphasize the importance of developing employees’ analytics skills.

More information about the defence

News about the thesis

Väitös logistiikan aineesta, DI Marjut Hirvonen

DI Marjut Hirvosen väitöskirja “Leveraging the impact of analytics on organizational performance – a multi-method study” Aalto-yliopiston kauppatieteiden korkeakoulusta, tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 25.10.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Ekonominaukio 1, Espoo (Luentosali U006).

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta

Nykyisessä liiketoimintaympäristössä yritysten on optimoitava entistä monimutkaisempia sisäisiä toimintaprosessejaan ja toimitusketjun operaatioitaan kilpailuedun saavuttamiseksi. Analytiikan hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja haastaviin ongelmiin ja mahdollistaa liiketoiminnallisen arvon maksimoimisen. Vaikka analytiikan menetelmiä on tutkittu laajasti, käytännön hyötyjä on käsitelty vähemmän. Marjut Hirvonen tutkii väitöskirjassaan analytiikan vaikutusta organisaatioiden suorituskykyyn, analytiikan hyötyjä ja parhaita käytäntöjä analytiikan käyttöönottoon.

”Tulokset osoittavat, että yrityksissä on tärkeää huomioida teknisten kysymysten lisäksi analytiikan johtaminen sekä henkilöstön kouluttaminen analytiikan käytössä, jotta analyyttisistä ratkaisuista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon”, sanoo Marjut Hirvonen.

Kolme tutkimusta – yleiseltä tasolta yksityiskohtiin

Väitöskirja sisältää kolme erillistä tutkimusta edeten yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle. Ensimmäinen tutkimus on laaja meta-analyysi aiemmasta kirjallisuudesta, ja se tarkastelee analytiikan käytön ja organisaatioiden suorituskyvyn välistä suhdetta. Analytiikkataitojen ja -johtamisen merkitys korostuvat tuloksissa parhaiden mahdollisten hyötyjen saamiseksi analytiikasta. 

Väitöskirjan toisessa tutkimuksessa keskitytään edistyneimpään analytiikan muotoon eli ohjaavaan analytiikkaan, joka tarjoaa päätösehdotuksia dataan pohjautuen. Tutkimuksessa tunnistetaan avaintekijöitä ohjaavan analytiikan onnistuneelle käyttöönotolle useissa organisaatioissa toteutettujen haastatteluiden perusteella. Näitä avaintekijöitä ovat johtaminen, riittävät resurssit ja käyttäjien osallistaminen. Johdon tuen tärkeyden lisäksi on oleellista ymmärtää, että pelkkä analytiikan tekninen käyttöönotto ei tuo suurimpia hyötyjä organisaatioille. Sen sijaan on investoitava myös analytiikan käyttäjien taitojen kehittämiseen.

Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan edistyneen analytiikan hyötyjä uusiutuvien polttoaineiden toimitusketjun optimoinnissa. Tutkimuksessa tunnistettiin sekä kvantitatiivisia että muita hyötyjä, kuten parempi tiedonhallinta. Tämä tutkimus kannustaa analytiikan käyttöön laajasti eri sovelluskohteissa, ja vastaavia hyötyjä voidaan olettaa saatavan myös muilla toimialoilla.

Väitöskirja osoittaa analytiikan hyödyllisyyden organisaatioille ja auttaa onnistumaan ohjaavan analytiikan käyttöönotossa. Tulokset tukevat analytiikan integroimista osaksi yrityksen strategiaa ja korostavat henkilöstön analytiikkataitojen kehittämisen tärkeyttä analytiikan käyttöönotossa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

Väitöstä koskeva uutinen

Event: Doctoral Studies in Operations Research


In October 2024, The Finnish Operations Research Society organized an event where doctoral studies in operations research were introduced. We shared information about postgraduate studies in the field of OR.

Two professors gave a presentation:

Public defence in Systems and Operations Research, M.Sc. (Tech) Olli Herrala

The doctoral thesis of M.Sc. (Tech) Olli Herrala, “Mixed-integer formulations for large-scale energy-environmental optimization”  will be publicly examined at the Aalto University School of Science on Friday, September 6, 2024.

The defence will take place in Otakaari 1, Espoo (hall H304) at 12 noon.

During the past 10 years, we have seen stronger and more frequent impacts of climate change. It is increasingly evident that action should be taken to at least slow down this change. However, making decisions about what exactly should be done is challenging, largely because of the substantial uncertainty in many parts of the problem.

Decision-making under uncertainty has been researched widely in the past 70 years, but most of the research assumes the uncertainty to be independent of our decisions. This is however not the case when making decisions in researching new climate change mitigation techniques such as carbon capture and storage, as these decisions have an impact on the highly uncertain future costs of climate change mitigation. To address this research gap, this thesis presents results on solving problems with decision-dependency in both probabilities and information structures.

This thesis also considers a hierarchical decision-making setting where an international policymaker wants to reduce emissions from electricity production by setting a carbon tax, while avoiding significant decreases in the total production that would increase electricity prices. However, the problem also includes transmission system operators and electricity producers, each with their own goals. The interactions between these players result in a complex problem where a carbon tax might have unexpected consequences such as shifting production from one country to another or simply increasing the price of electricity.

The methods presented in this dissertation allow decision-makers to model and anticipate the effects of decision-dependent uncertainty and hierarchical decision-making processes. The solution methods are based on mixed-integer optimization, leveraging the substantial developments in solving such models during the past 20 years. The case studies presented in the dissertation illustrate the capabilities of the proposed methods and show how they could be used to support decision-making in these complex systems.

More information about the defence

Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, DI Olli Herrala

DI Olli Herralan väitöskirja “Mixed-integer formulations for large-scale energy-environmental optimization” systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 6.9.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Otakaari 1, Espoo (sali H304).

Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet voimakkaammin ja useammin kuin aikaisemmin, ja on yhä selvempää, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat tarpeen. Aiheeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka vaikeuttavat tehokkaiden toimenpiteiden määrittelyä. 

Päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa on tutkittu laajalti viimeisten 70 vuoden aikana, mutta valtaosa tutkimuksesta olettaa epävarmuuksien olevan riippumattomia tehdyistä päätöksistä. Tämä ei kuitenkaan päde esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisten teknologioiden, kuten hiilen talteenoton ja varastoinnin kehittämisessä, jossa suuremmat investoinnit madaltavat tulevien kustannusten odotusarvoa. Tämä väitöskirja paikkaa tätä tutkimusaukkoa esittelemällä ratkaisumenetelmiä ongelmiin, joissa joko todennäköisyydet tai informaatiorakenne riippuvat aiemmista päätöksistä.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan myös hierarkkista päätöksentekoasetelmaa, jossa kansainvälinen päättäjä haluaa leikata sähköntuotannon päästöjä hiiliveron avulla laskematta kuitenkaan merkittävästi sähköntuotantoa (johtaen edelleen hintojen nousuun). Ongelmassa pitää kuitenkin huomioida myös verkkoyhtiöt ja sähköntuottajat, joilla kullakin on omat tavoitteensa. Näiden pelaajien väliset vuorovaikutukset johtavat monimutkaiseen ongelmaan, jossa hiiliverolla voi olla odottamattomia seurauksia kuten tuotannon siirtyminen maasta toiseen tai yksinkertaisesti hintojen nousu.

Tässä väitöskirjassa esitellyt menetelmät mahdollistavat päätösriippuvaisen epävarmuuden ja hierarkkisten päätösprosessien vaikutusten mallintamisen ja ennakoinnin. Ratkaisumenetelmät perustuvat sekalukuoptimointiin, hyödyntäen alan valtavia kehitysaskeleita viimeisten 20 vuoden aikana. Esimerkkeinä käytetyt tapaustutkimukset esittelevät menetelmien kykyä mallintaa monimutkaisia päätösprosesseja ja tukea päätöksentekoa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

Diplomityöntekijä, Koiviston Auto, Helsinki

Haemme diplomityöntekijää Helsinkiin

Koiviston Auto on Suomen suurin linja-autoyritys. Liikennöimme kaupunkiliikennettä kahdeksalla eri
kaupunkiseudulla Helsingistä Rovaniemelle sekä kaukoliikennettä OnniBus.com-nimellä.

Sähköbussit yleistyvät nopeasti kaupunkiliikenteessä. Niiden tehokkaaseen käyttöön liittyy paljon
suunnitteluongelmia akkukapasiteetin vuoksi: sähköbusseilla ei yleensä pysty liikennöimään koko
päivää, vaan akkuja on ladattava kesken päivän. Ajoneuvojen sähkönkulutus ja akkujen latausteho
vaihtelee useiden tekijöiden mukaan, mm. lämpötila ja matkustajamäärä. Sähkön hinta vaihtelee
myös jatkuvasti ja akkujen lataamisen ajankohdalla on merkittävä vaikutus kustannuksiin. Lisäksi
bussien kalustokierto vaikuttaa suoraan kuljettajien työvuoroihin, joissa on omat lainsäädäntöön
perustuvat ajo- ja lepoaikarajoitteensa.

Etsimme diplomityöntekijää tekemään diplomityötä sähköbussien optimaalisesta
tuotannonsuunnittelusta. Systeemianalyysin opinnot antavat erinomaisen pohjan diplomityön
tekemiselle.

Työ tehtäisiin työsuhteessa Koiviston Autolle. Työtä voi tehdä joko koko- tai osa-aikaisesti opintojesi
tilanteesta riippuen. Työpaikan sijainti on Ruskeasuon bussivarikolla Helsingissä (Nauvontie 3). Työtä
voi tehdä myös hybridinä.

Lisätietoja antaa tarjous- ja suunnittelujohtaja Arttu Kuukankorpi, p. 040 5052226,
arttu.kuukankorpi@koivistonauto.fi

Jätätähän hakemukseksi 16.9.2024 klo 15 mennessä osoitteessa
https://ats.talentadore.com/apply/diplomityontekija-helsinkiin/ZQXpQl

FORS kevätseminaari 16.5.2024 

FORS:in perinteinen kevätseminaari järjestettiin Tieteiden talolla 16.5. Tällä kertaa seminaariesitykset keskittyivät operaatiotutkimuksen hyödyntämiseen terveydenhuollossa ja lääketieteessä. Seminaarin otsikko oli OR supporting the development of treatments and services in health care.  

Seuran puheenjohtaja Olli Herrala avasi seminaarin yhteenvedolla seuran viimeaikaisesta toiminnasta sekä seminaarin yhteydessä järjestetystä sääntömääräisestä vuosikokouksesta. Avauspuheenvuoron jälkeen osallistujat pääsivät vaihtamaan kuulumisia ja nauttimaan tarjoiluista ennen esityksiä. 

Ensimmäisen varsinaisen esitelmän piti yliopistonlehtori Fernando Dias Aalto-yliopistosta aiheenaan kokonaislukuoptimoinnin hyödyntäminen näennäislajien, kuten esimerkiksi eri virusmutaatioiden, tunnistamisessa. Dias esitteli ratkaisuja verkko-optimointiongelmaan, jossa tavoitteena on löytää kahden solmun välille joukko polkuja, jotka maksimoivat verkon kattavuutta ja luotettavuutta. Näiden polkujen avulla on muun muassa mahdollista mallintaa näennäislajien rakennetta. 

Seminaarin toisen esitelmän piti terveystaloustieteilijä Ellie Dillon AstraZenecalta. Dillon esitteli malleja, joita lääkeyritykset, sekä valvojat käyttävät lääkkeiden korvauspäätösten tukena. Suomessa valvojina toimivat Kela, sekä lääkkeiden hintalautakunta, jotka yhdessä tekevät päätöksen, otetaanko lääke kelakorvauksen piiriin. Lääkkeitä arvioidaan monilta eri kannoilta ja korvauspäätökseen vaikuttavat monet eri asiat. Arviointikriteereinä käytetään muun muassa kustannus-hyötyanalyysia, laatupainotettujen elinvuosien lisäystä sekä elinaika-analyysia. Kaikissa osa-alueissa käytetään analytiikkaa apuvälineenä monipuolisesti. Varsinaiseen päätökseen vaikuttavat lisäksi vertailu jo korvausten piirissä oleviin lääkkeisiin sekä mahdollisten korvausten kokonaiskustannusarvio. 

Seminaarin päätöspuheenvuorosta vastasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tiedolla johtamisen päällikkö Yrjänä Hynninen. Hynninen kertoi esitelmässään hyvinvointialueen tieto- ja analytiikkaosaston perustamiseen liittyneistä opeista sekä haasteista johtajan näkökulmasta. Esitelmän alussa kuultiin vuonna 2023 aloittaneen hyvinvointialueen lähtötilanne, sekä millaista analytiikkaa hyvinvointialueen johto ja työntekijät haluavat saada käyttöönsä. Hynninen kertoi kattavasti osaston rekrytointitarpeista, työtavoista sekä erilaisista teknisistä ratkaisuista, joita työssä on hyödynnetty. Lopuksi Hynninen visioi, mihin hyvinvointialue voisi tulevaisuudessa hyödyntää analytiikkaa.   

Esitysten jälkeen seminaari jatkui illallisella ravintola Rodolfossa. 

Kiitokset kaikille puhujille, sekä osallistujille.