FORS järjesti kevätseminaarin 22.5. teemanaan kriittisen infrastruktuurin resilienssi. Kohonneiden tilavuokrien takia seminaari järjestettiin Tieteiden talon sijaan Aalto-yliopiston kandidaattikeskuksen tiloissa. Seminaarissa kuultiin neljä mielenkiintoista esitystä, jotka käsittelivät resilienssiä ja kriittistä infrastruktuuria hieman eri näkökulmista. Puheenvuoroista vastasivat Aalto yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen Executive in Residence Tuomas Raivio, Oklahoman yliopiston professori Kash Barker, Inclusin toimitusjohtaja Mikaeli Langinvainio sekä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulun professori Veli-Matti Virolainen. Kiinnostavien puhujien ja aktiivisen markkinoinnin siivittämänä seminaarin osallistujamäärä kohosi 26:een – verrattain korkea lukema operaatiotutkimusseuralle.

Seminaarin avasi seuran puheenjohtaja Olli Herrala tarjotenkatsauksen seuran viimeaikaiseen toimintaan. Ensimmäisestä varsinaisesta esityksestä vastasi Tuomas Raivio antaen hyvän johdatuksen kriittiseen infrastruktuuriin ja sen turvaamiseen. Lisäksi Raivio käsitteli Suomen nykyistä tilannetta ja mahdollisia tulevia infrastruktuurin kehittämisen ja turvaamisen haasteita ja tarpeita.

Seminaarin toisen puheenvuoron piti Kash Barker. Esitelmän aiheena oli infrastruktuurin toiminnan mallintaminen disinformaatiokampanjoiden aikana. Barker esitteli moniportaisen matemaattisen mallin, jolla toisaalta mallinnetaan disinformaation leviämistä ihmisten keskuudessa ja toisaalta disinformaation perusteella toimivien ihmisten vaikutusta infrastruktuuriverkon toimintaan. Lisäksi Barker esitteli matemaattisen mallin, jonka avulla voidaan suunnata tietoiskuja optimaalisesti minimoidakseen disinformaatiokampanjan vaikutukset kriittiselle infrastruktuurille.

Seminaarin kolmannen puheenvuoron piti Mikaeli Langinvainio. Langinvainion esitelmän aiheena oli psykologisen resilienssin vahvistaminen riskienhallinnan ja yhteistyön avulla. Langinvainio esitteli kattavasti Inclusin tarjoamia riskinhallintaprosesseja, sekä niiden sovelluksia erilaisissa kriisitilanteissa.

Seminaarin viimeisen esitelmän piti Veli-Matti Virolainen resilienttien toimitusketjujen suunnittelusta. Virolainen esitteli kattavasti toimitusketjuihin kohdistuvia uhkia ja mahdollisia ratkaisuja niiden vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi esitelmässä havainnollistettiin sitä, kuinka viime vuosien tapahtumilla on ollut iso vaikutus toimitusketjujen toimivuuteen.

Osa puhujien materiaaleista on ladattavissa seminaarin nettisivuilta. Kiitokset osallistujille ja puhujille. Nähdään tulevissa tapahtumissa!

FORS hallitus

Johtokunnan varsinaiset jäsenet ja sihteeri esittäytyivät seuran LinkedIn-sivulla. Alla esittäytymiset koostettuna. Johtokuntalaisten kuvat ovat nähtävillä täällä.

Puheenjohtaja Olli Herrala

Työskentelen tuoreena tutkijatohtorina Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella, ja työssäni kehitän työkaluja julkisen liikenteen mallinnukseen ja optimointiin. FORSin toimintaan ajauduin viitisen vuotta sitten, ja johtokunnassa alkaa nyt kolmas vuosi, joten kokemusta tästä kokonaisuudesta on jo kertynyt jonkin verran.

Puheenjohtajana tärkeimpiin tehtäviini kuuluu seuran toiminnan suunnittelu ja ohjaaminen yhdessä muun johtokunnan kanssa, sekä suomalaisen operaatiotutkimuksen edustaminen eri kattojärjestöjen tapahtumissa. Tänä vuonna saimme johtokuntaan lisää edustusta yritysmaailmasta, ja toivonkin että saamme entistä paremmin toteuttaa seuran tavoitetta toimia linkkinä yritysten, julkishallinnon ja akateemisen maailman välillä.

Varapuheenjohtaja Topias Terho

Työskentelen väitöskirjatutkijana Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella. Väitöskirjassani pyrin kehittämään työkaluja vaikutuskaavioiden monipuolisempaan hyödyntämiseen. Erityisesti keskityn riskin ja epävarmuuden mallintamiseen kokonaislukuoptimoinnin avulla.

FORSin hallituksessa alkamassa on toinen vuoteni. Viime vuosi oli antoisa kokemus ja saimme monta onnistunutta tapahtumaa järjestettyä. Erityisesti mieleeni jäi operaatiotutkimuksen jatko-opintoja esitellyt seminaari ja paneelikeskustelu, jotka houkuttelivat paikalle paljon osallistujia. Toivottavasti innostimme paikallaolijoita jatko-opintojen pariin. Tältä vuodelta odotan ajankohtaisia ja innostavia seminaareja. Toivottavasti tapaamme siellä!

Taloudenhoitaja Giovanni Misitano

Työskentelen tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmässä. Tutkimukseni keskittyy selitettävien päätöksenteon tukityökalujen kehittämiseen ja tutkimukseen. Näiden työkalujen avulla voidaan mallintaa ja ratkaista ongelmia, joissa on useita keskenään ristiriitaisia optimoitavia tavoitteita, ja joissa kompromisseja on väistämättä tehtävä. Työkalujen tarkoitus ei ole korvata päätöksentekijöitä, vaan tukea heitä tekemään parempia ratkaisuja. Koska kompromisseja esiintyy kaikkialla, tutkimukseni sovellusmahdollisuudet ulottuvat monille eri aloille!

Suomen Operaatiotutkimusseuran johtokunnassa olen mukana kolmatta vuotta. Lisäksi olen seuran yhteyshenkilö Eurooppalaisten operaatiotutkimusseurojen kattojärjestössä EURO, jonka vuosikokouksissa olen edustanut Suomea viime vuosina.

Tulevana vuonna on luvassa paljon mielenkiintoista operaatiotutkimuksesta kiinnostuneille. Odotan innolla, mitä saamme yhdessä aikaan!

Varsinainen jäsen Marjut Hirvonen

Olen kemian tekniikan diplomi-insinööri sekä kauppatieteiden tohtori ja työskentelen Neste Oyj:ssä (senior specialist). Vastaan Sales & Operations Planning (S&OP) -työkalujen kehittämisestä uusiutuvien tuotteiden toimitusketjun optimointiin päätöksenteon tueksi.

Suomen Operaatiotutkimusseuran johtokunnassa olen mukana ensimmäistä vuotta. Tältä vuodelta odotan mielenkiinnolla innostavia ja yhteenkokoavia tapahtumia operaatiotutkimuksesta kiinnostuneille. Pyrin yhdessä muiden johtokuntalaisten kanssa lisäämään seuran yhteistyötä yritysten, julkishallinnon ja akateemisen maailman välillä.

Varsinainen jäsen Tuomas Suominen

Olen systeemianalyysin ja operaatiotutkimuksen diplomi-insinööri ja työskentelen Neste Oyj:ssä suunnittelun ja optimoinnin prosessien kehittämistehtävässä. Toimin Sales & Operations Execution (S&OE) -prosessin omistajana ja työnkuvaani kuuluu sekä suunnitteluprosessin kehittämistä, että toimitusketjun optimoinnissa ja päätöksenteon tuessa käytettävien mallien kehittämisen ohjaamista.

Suomen Operaatiotutkimusseuran toiminnassa olen toistaiseksi ollut lähinnä saamapuolella nauttimassa seminaareista ja verkostoitumisesta, mutta tänä vuonna päätin yrittää olla myös aktiivisemmin vaikuttamassa seuran toimintaan. Johtokunnassa olen mukana nyt siis ensimmäistä kertaa. Mielestäni sekä akateemisella operaatiotutkimusyhteisöllä, että liike-elämällä on paljon annettavaa toisilleen ja toivon voivani johtokunnan jäsenenä tuoda operaatitutkimusta esille myös liiketaloudellisena valttikorttina yritysmaailman toimijoille sekä yritysyhteistyötä arvokkaana mahdollisuutena akateemikoille.

Myös minä pyrin yhdessä muiden johtokuntalaisten kanssa lisäämään seuran yhteistyötä yritysten, julkishallinnon ja akateemisen maailman välillä.

Varsinainen jäsen Jyrki Savolainen

Toimin apulaisprofessorina LUT-yliopistossa strategisen rahoituksen ja liiketoiminta-analytiikan tutkimusryhmässä. Omassa tutkimuksessani olen keskittynyt suurten investointiprojektien analysointiin hyödyntäen simulointimalleja ja (reaali)optioteoriaa. Ennen akateemista uraani ja tohtoriksi valmistumistani (2017) työskentelin kaivosteollisuudessa erilaisissa asiantuntijatehtävissä vuosina 2008–2017.

Toinen työpaikkani on tällä hetkellä CSC:llä – Tieteen tietotekniikan keskus. CSC:llä toimin osana tiimiä, joka edistää yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen laskentakapasiteetin käyttöä yritysten data-analytiikassa. Lisäksi toimin vastaavana teknisenä asiantuntijana projektissa, jossa kehitetään ja toteutetaan data-analytiikkaratkaisujen pilottihankkeita erityisesti pk-yritysten tarpeisiin.

Sihteeri Jussi Leppinen

Olen viidennen vuoden väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella. Väitöskirjassani tutkin kunnossapidon aikatauluttamista monikomponenttijärjestelmille ja ennakoivan kunnossapidon suunnittelua. Pohdin esimerkiksi sitä, millä ehdoilla järjestelmän eri osia tulisi huoltaa samanaikaisesti.

FORS tuli tutuksia opintojeni maisterivaiheessa. Johtokunnan sihteerinä olen nyt kolmatta vuotta. Sihteerinä vastaan monista seuran käytännön asioista, kuten tiedottamisesta ja seuran tapahtumien käytännön järjestelyistä. Tavoitteeni tälle vuodelle on jatkaa seuran toiminnan kehittämistä ja järjestää mielenkiintoisia seminaareja.

FORS piti 27.11. sääntömääräisen vuosikokouksensa ja seminaarin. Vuosikokouksessa hyväksyttiin seuran talousarvio ja toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle, sekä valittiin johtokunta vuodelle 2025. Vuoden 2025 johtokunnassa on kolme ensikertalaista, mikä lupaa hyvää uusien ideoiden ja seuran toiminnan kehittämisen kannalta. 

Seminaarin aiheena oli operaatiotutkimuksen sovelluskohteet kaupan alalla. Seminaarissa kuultiin alan huippuosaajilta kolme mielenkiintoista puheenvuoroa, jotka aiheuttivat vilkasta keskustelua osallistujien keskuudessa. 

Seminaarin avausesitelmässä Keskon K-Plussa asiakasohjelman ja kumppanuuksien johtaja Toni Jarimo esitteli kattavasti personoidun asiakaskokemuksen luomisessa käytettävää analytiikkaa. K-Plussa tarjoaa monia toiminnallisuuksia käyttäjille, kuten esimerkiksi automaattisesti generoidun ostoskorin ja personoituja alennuksia, jotka hyödyntävät ostostapahtumien dataa monipuolisesti.  

Seminaarin toisesta esitelmästä vastasi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Heikki Peura. Heikki esitteli miten tuotevalikoimaa voi parantaa robustia optimointia hyödyntämällä. Tuoreessa artikkelissaan Heikki on kollegoidensa kanssa osoittanut, että asiakkaille tarjottavaa tuotevalikoimaa ei välttämättä kannata hakata kiveen, sillä valikoimaa satunnaistamalla voidaan myynnin odotusarvoa kasvattaa. 

Seminaarin päätöspuheenvuorossa vuoden OR-henkilö Antti Punkka S-ryhmästä kertoi, miten operaatiotutkimusta hyödynnetään S-ryhmän henkilöstösuunnittelussa. S-ryhmässä työskentelee yli 40 000 työntekijää hyvin erilaisissa tehtävissä. Valtava määrä työntekijöitä aiheuttaa erinäisiä haasteita kesälomasuunnittelussa. Antti muun muassa esitteli, miten operaatiotutkimuksen menetelmiä käyttäen voidaan optimoida kesälomasijaisten rekrytointia ottaen huomioon kustannukset, työvuoroissa tarvittavat kyvykkyydet, joustovara ja työn tarve. 

DI Marjut Hirvosen väitöskirja “Leveraging the impact of analytics on organizational performance – a multi-method study” Aalto-yliopiston kauppatieteiden korkeakoulusta, tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 25.10.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Ekonominaukio 1, Espoo (Luentosali U006).

Analytiikan johtamista ja henkilöstön analytiikkataitojen kehittämistä tarvitaan nykyistä suurempien hyötyjen saamiseksi analytiikasta

Nykyisessä liiketoimintaympäristössä yritysten on optimoitava entistä monimutkaisempia sisäisiä toimintaprosessejaan ja toimitusketjun operaatioitaan kilpailuedun saavuttamiseksi. Analytiikan hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja haastaviin ongelmiin ja mahdollistaa liiketoiminnallisen arvon maksimoimisen. Vaikka analytiikan menetelmiä on tutkittu laajasti, käytännön hyötyjä on käsitelty vähemmän. Marjut Hirvonen tutkii väitöskirjassaan analytiikan vaikutusta organisaatioiden suorituskykyyn, analytiikan hyötyjä ja parhaita käytäntöjä analytiikan käyttöönottoon.

”Tulokset osoittavat, että yrityksissä on tärkeää huomioida teknisten kysymysten lisäksi analytiikan johtaminen sekä henkilöstön kouluttaminen analytiikan käytössä, jotta analyyttisistä ratkaisuista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon”, sanoo Marjut Hirvonen.

Kolme tutkimusta – yleiseltä tasolta yksityiskohtiin

Väitöskirja sisältää kolme erillistä tutkimusta edeten yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle. Ensimmäinen tutkimus on laaja meta-analyysi aiemmasta kirjallisuudesta, ja se tarkastelee analytiikan käytön ja organisaatioiden suorituskyvyn välistä suhdetta. Analytiikkataitojen ja -johtamisen merkitys korostuvat tuloksissa parhaiden mahdollisten hyötyjen saamiseksi analytiikasta. 

Väitöskirjan toisessa tutkimuksessa keskitytään edistyneimpään analytiikan muotoon eli ohjaavaan analytiikkaan, joka tarjoaa päätösehdotuksia dataan pohjautuen. Tutkimuksessa tunnistetaan avaintekijöitä ohjaavan analytiikan onnistuneelle käyttöönotolle useissa organisaatioissa toteutettujen haastatteluiden perusteella. Näitä avaintekijöitä ovat johtaminen, riittävät resurssit ja käyttäjien osallistaminen. Johdon tuen tärkeyden lisäksi on oleellista ymmärtää, että pelkkä analytiikan tekninen käyttöönotto ei tuo suurimpia hyötyjä organisaatioille. Sen sijaan on investoitava myös analytiikan käyttäjien taitojen kehittämiseen.

Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan edistyneen analytiikan hyötyjä uusiutuvien polttoaineiden toimitusketjun optimoinnissa. Tutkimuksessa tunnistettiin sekä kvantitatiivisia että muita hyötyjä, kuten parempi tiedonhallinta. Tämä tutkimus kannustaa analytiikan käyttöön laajasti eri sovelluskohteissa, ja vastaavia hyötyjä voidaan olettaa saatavan myös muilla toimialoilla.

Väitöskirja osoittaa analytiikan hyödyllisyyden organisaatioille ja auttaa onnistumaan ohjaavan analytiikan käyttöönotossa. Tulokset tukevat analytiikan integroimista osaksi yrityksen strategiaa ja korostavat henkilöstön analytiikkataitojen kehittämisen tärkeyttä analytiikan käyttöönotossa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

Väitöstä koskeva uutinen

DI Olli Herralan väitöskirja “Mixed-integer formulations for large-scale energy-environmental optimization” systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta tarkastetaan Aalto-yliopistolla perjantaina 6.9.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 osoitteessa Otakaari 1, Espoo (sali H304).

Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat näkyneet voimakkaammin ja useammin kuin aikaisemmin, ja on yhä selvempää, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat tarpeen. Aiheeseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka vaikeuttavat tehokkaiden toimenpiteiden määrittelyä. 

Päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa on tutkittu laajalti viimeisten 70 vuoden aikana, mutta valtaosa tutkimuksesta olettaa epävarmuuksien olevan riippumattomia tehdyistä päätöksistä. Tämä ei kuitenkaan päde esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisten teknologioiden, kuten hiilen talteenoton ja varastoinnin kehittämisessä, jossa suuremmat investoinnit madaltavat tulevien kustannusten odotusarvoa. Tämä väitöskirja paikkaa tätä tutkimusaukkoa esittelemällä ratkaisumenetelmiä ongelmiin, joissa joko todennäköisyydet tai informaatiorakenne riippuvat aiemmista päätöksistä.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan myös hierarkkista päätöksentekoasetelmaa, jossa kansainvälinen päättäjä haluaa leikata sähköntuotannon päästöjä hiiliveron avulla laskematta kuitenkaan merkittävästi sähköntuotantoa (johtaen edelleen hintojen nousuun). Ongelmassa pitää kuitenkin huomioida myös verkkoyhtiöt ja sähköntuottajat, joilla kullakin on omat tavoitteensa. Näiden pelaajien väliset vuorovaikutukset johtavat monimutkaiseen ongelmaan, jossa hiiliverolla voi olla odottamattomia seurauksia kuten tuotannon siirtyminen maasta toiseen tai yksinkertaisesti hintojen nousu.

Tässä väitöskirjassa esitellyt menetelmät mahdollistavat päätösriippuvaisen epävarmuuden ja hierarkkisten päätösprosessien vaikutusten mallintamisen ja ennakoinnin. Ratkaisumenetelmät perustuvat sekalukuoptimointiin, hyödyntäen alan valtavia kehitysaskeleita viimeisten 20 vuoden aikana. Esimerkkeinä käytetyt tapaustutkimukset esittelevät menetelmien kykyä mallintaa monimutkaisia päätösprosesseja ja tukea päätöksentekoa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta

DI Lauri Neuvosen Liikkeenjohdon Systeemit aineen väitöskirja “Supporting decision making in complex multiobjective problems: Practical tools and experiences from the healthcare context.”  tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 23.2.2024.

Väitöstilaisuus alkaa klo 12.00 Kauppakorkeakoululla, os. Ekonominaukio 1, Espoo (sali U006).

Useiden valtioiden terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu kasvavaa painetta tarjota enemmän palveluita vähemmillä resursseilla. Tämä on tilanne myös Suomessa. Tätä painetta vahvistavat muun muassa väestön ikääntyminen ja elinajanodotteen kasvu. Kyseinen kehitys korostaa resurssitehokkuuden roolia terveydenhuoltojärjestelmän kestävyydessä. Terveydenhuoltopäätöksissä täytyy usein huomioida myös useita ristiriitaisia tavoitteita, kuten terveyshyötyjen kasvattamista ja resurssien käytön minimoimista, sekä monimutkaisia vuorovaikutuksia järjestelmän eri osien välillä. Nämä vaatimukset tekevät terveydenhuoltoalasta haastavan ja samalla mielenkiintoisen kohteen monitavoiteoptimoinnin hyödyntämiselle osana päätöksenteon tukemista. Monitavoiteoptimointi on menetelmä, jolla voidaan etsiä parhaita päätössuosituksia tilanteissa, joissa on useita, mahdollisesti ristiriitaisiakin tavoitteita. Viimeaikainen kehitys sekä laskentatehossa että algoritmeissa on tehnyt monitavoiteoptimoinnista käyttökelpoisen työkalun realistisen kokoluokan ongelmien ratkomiseen.

Tässä väitöskirjassa kehitetään monitavoiteoptimoinnin työkaluja ja tutkitaan niiden soveltamista kolmen käytännön ongelman ratkaisemiseen: i) COVID-19-epidemian hallitsemiseen, ii) suomalaisen suolistosyöpien seulontaohjelman tehokkuuden parantamiseen sekä iii) sairaalaverkon suunnitteluun polvi- ja lonkkanivelleikkauksia varten. Kehitetyt mallinnusratkaisut auttavat käsittelemään löydettyjen päätössuositusten toimivuuteen liittyviä epävarmuuksia. Ne myös auttavat käsittelemään päätöksentekijän tavoitteiden painotukseen liittyvää epätarkkuutta. Tutkimuksen painopiste on ongelmien tarpeeksi tarkassa mallintamisessa niin, että päätössuositukset ja mallin avulla tehdyt havainnot ovat käytännön kannalta hyödyllisiä, ja että samalla voidaan hyödyntää monitavoiteoptimointia parhaiden ratkaisukandidaattien tunnistamisessa.

Tämän väitöskirjan panos kirjallisuuteen on kahtalainen. Ensinnäkin väitöskirja esittelee monitavoiteoptimointiin perustuvia mallinnusratkaisuja, joita voidaan käyttää todellisten terveydenhuollon monimutkaisten järjestelmätason ongelmien ratkaisemiseen. Nämä mallinnusratkaisut auttavat tekemään havaintoja, joita olisi vaikea tehdä ilman mallinnuksen hyödyntämistä. Toinen, yleisemmän tason panos syntyy monitavoiteoptimointiin perustuvien lähestymistapojen käytettävyyden, hyötyjen ja haasteiden esittelystä ja havainnollistamisesta terveydenhuoltojärjestelmään liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

Lisätietoa väitöstilaisuudesta