Suomen operaatiotutkimusseuran jatkaa vuonna 2026 samalla johtokunnalla kuin vuonna 2025. Tänä vuonna johtokuntalaiset esittäytyvät vastaamalla oheisiin haastattelukysymyksiin. Lue myös seuran johtokuntalaisten viime vuoden esittelytekstit täältä. 

1. Kuka olet ja mitä teet työksesi? 
2. Mitä odotat FORSin vuodelta 2026? 
3. Miten haluaisit kehittää seuraa tai seuran toimintaa lähitulevaisuudessa? 
4. Mikä on ollut hyödyllisin käymäsi operaatiotutkimuskurssi? 

Puheenjohtaja Olli Herrala 

1. Olen tekniikan tohtori, Aalto-yliopiston systeemianalyysin laboratorion kasvatti ja matemaattisen optimoinnin moniosaaja, joka tämän vuoden alussa teki paluun yritysmaailmaan. Nyt olen osa Atean konsulttitiimiä Data Scientistin roolissa ja kehitän koneoppimismalleja ja raportteja monipuolisille asiakkaille.

2. Odotan mielenkiintoisia seminaareja ja vihdoin jo pidempään suunniteltua pohjoismaista yhteistyötä.

3. Nyt kun palasin yritysmaailmaan, voisi tavoitteena olla FORS-sanoman levittäminen myös tällä puolella, jotta saadaan akateeminen osaaminen ja yritysten tarpeet yhdistettyä niin että molemmat osapuolet hyötyy.

4. Kyllä sen on pakko olla Linear Optimization (aik. Linear Programming). Kun sen kävi tai opetti kurssin viitisen kertaa, ehti siinä saada aika monta hyödyllistä oivallusta optimointimallien teoriasta ja käytännön toteutuksesta. Myös itse opetuskokemus oli hyödyllistä ja opettavaa.

Varapuheenjohtaja Topias Terho

1. Työskentelen edelleen väitöskirjatutkijana Aalto-yliopiston Matematiikan ja Systeemianalyysin laitoksella. Väitöskirjassani kehitän laskennallisia menetelmiä vaikutuskaavioiden ja jakaumallisesti robustien optimointiongelmien ratkaisemiseen. Viime vuonna väitöskirjani edistyi mukavasti, sillä ensimmäinen väitöskirjaani tuleva artikkeli julkaistiin Operations Research Letters -lehdessä ja sain toisen artikkelin lähetettyä lehteen vertaisarvioitavaksi. Kevään vietän Lontoossa Imperial College Business Schoolissa professori Wolfram Wiesemannin vieraana. Tarkoituksenani on saada kolmas väitöskirjaani tuleva artikkeli valmiiksi vierailun aikana.

2. Vuonna 2026 FORSin suunnitelmissa on monta hienoa tapahtumaa. Perinteiset seminaarit ovat antoisia tapahtumia, joissa pääsee tapaamaan alan ihmisiä ja kuuntelemaan hienoja esitelmiä. Tutkimusvierailuni takia kevään seminaari jää minulta väliin, joten odotan innolla syksyn seminaaria. Toinen innokkaasti odottamani tapahtuma on lokakuussa järjestettävä Pohjoismainen operaatiotutkimuskonferenssi, jonka järjestelyihin FORS osallistuu. Odotan innolla pohjoismaisten kollegoideni tapaamista, sekä mielenkiintoisia konferenssiesitelmiä.

3. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä FORSin tekevän enemmän yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Viime vuosina seminaarien puhujissa ovat painottuneet virkamiehet, sekä akateemikot. Tulevaisuudessa mielestäni olisi arvokasta vahvistaa FORSin asemaa julkishallinnon, akatemian sekä yritysmaailman linkkinä. Oman visioni mukaan FORSin tapahtumissa käytäisiin useammin mielenkiintoisten esitysten lisäksi verkostoitumassa muiden alan harjoittajien kanssa.

4. Minulle urani tähän asti hyödyllisin kurssi on ollut stokastisen optimoinnin kesäkoulu Kööpenhaminassa kesällä 2024. Tällä hetkellä käytän työssäni useita kurssilla oppimiani tekniikoita hyödyksi, kuten esimerkiksi L-shaped menetelmää. Lisäksi kurssilla tutustuin moniin muihin väitöskirjatutkijoihin, joihin olen pitänyt yhteyttä myös kurssin jälkeen.

Rahastonhoitaja Giovanni Misitano

1. Työskentelen tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmässä. Tutkimukseni keskittyy erityisesti päätöksentekoa tukevien menetelmien kehittämiseen ja tutkimiseen. Näillä menetelmillä voimme auttaa päätöksentekijöitä löytämään kompromissiratkaisuja ongelmiin, joissa on useampi keskenään ristiriitainen tavoite, joita halutaan optimoida samanaikaisesti. Tutkimukseni voi auttaa esimerkiksi sellaisten kompromissien löytämiseen, joissa halutaan etsiä tasapaino vaikkapa tuotantokustannuksien, käytetyn ajan ja laadun välillä. Teen paljon töitä myös avoimen lähdekoodin parissa, toimin Informaatioteknologian tiedekuntamme tiedekuntaneuvoston jäsenenä, sekä yliopiskollegion varajäsenenä.

2. Odotan eniten kansainvälistä toimintaa, puolivuosittaisia seminaarejamme, ja mahdollisesti jotain ekskursiota. Pohjoismaiden operaatiotutkimusseurojen kesken järjestettävä konferenssi syksyllä kiinnostaa myös!

3. Minusta opiskelijoiden ja seuran välistä kuilua tulisi yrittää kaventaa. Ylipäätänsä tutkimuksen ja opiskelijoiden välillä on mielestäni turhan iso väli Suomessa, ja seura voisi tässä tuoda tilanteeseen parannusta. Myös operaatiotutkimuksen popularisointi kaipaisi tekijöitä. Popularisointiin on onneksi herätty viime aikoina eurooppalaisten operaatiotutkimusseurojen kattojärjestössä, joten tulemme varmasti näkemään aloitteita popularisointiin ainakin tästä suunnasta. Ehkä Suomeenkin saadaan vielä joskus “Operaatiotutkimuspäivä”!

4. Taustani on fysiikan ala ja tietotekniikka, joten olen käynyt operaatiotutkimukseen keskittyviä kursseja yllättävän vähän. Kuitenkin hyödyllisin kurssi tässä mielessä oli todennäköisesti tutkimusryhmämme entisen vanhemman tutkijan järjestämä epälineaarisen optimoinnin kurssi, jonka lopputyön yksi vaihtoehto, ja myös valitsemani, oli valita kirjallisuudesta julkaisu ja koittaa toistaa tämän tulokset. Oli ihan kiva hoksata vielä opiskelijana, että eihän nämä tieteellisten julkaisujen käsittelemät jutut ole edes niin kaukana siitä, mitä kurssilla, ja muualla yliopistossa, opetetaan. Tämä toi minulle tärkeän onnistumisen tunteen, joka ajoi minua kohti tutkijan alaa operaatiotutkimuksen alalle.

Johtokunnan jäsen Tuomas Suominen 

1. Olen Aalto Yliopistossa oppini saanut diplomi-insinööri sekä reserviin jäänyt meriupseeri. Työskentelen tällä hetkellä liiketoimintakonsulttina NTT Data Services Finlandin palveluksessa, missä autan asiakasyrityksiämme toimitusketjujen johtamisen ja erityisesti suunnittelun prosessien mallintamisessa sekä suunnittelutyökalujen implementoinnissa. Työssäni pääsen lisäksi hyödyntämään lisäksi myös päätösanalyysia, optimointia ja muita operaatiotutkimuksen kulmakiviä käytännössä.Työni rinnalla toimin myös väitöskirjatutkijana Aalto Yliopiston Kauppatieteellisessä tiedekunnassa, joskin sielläkin operaatiotutkimuksen ja toimitusketjujen parissa.

2. Toivon toimintavuoden 2026 sisältävän verkostoitumista ja kiehtovia keskusteluja niin seminaarien kuin muunkin toiminnan yhteydessä. Operaatiotutkimuksen mahdollisuudet yhteiskunnan ja liike-elämän kehittämisen tukena ovat merkittävät, mutta alan asiantuntijoiden määrä edelleen melko rajallinen, joten eiköhän hyödynnetä tarjolla olevat mahdollisuudet hakea inspiraatiota toisiltamme. 

3. Haluaisin löytää lisää tapoja tuoda operaatiotutkimusta ja -tutkijoita paremmin päättäjien, yritysten ja julkisorganisaatioiden tietoon. Uskon että meillä on paljon annettavaa ympäröivälle yhteiskunnalle ja yrityksille, mutta meidän olisi kyettävä saamaan osaamisemme paremmin näkyviin.

4. Hyödyllisiä kursseja on ollut lukuisia enkä haluaisi asettaa niitä paremmuusjärjestykseen, mutta yksi käyttökelpoisimmista käymistäni kursseista oli “special topics in optimization” kurssi monitavoiteoptimoinnista.

Johtokunnan jäsen Marjut Hirvonen 

1. Olen Aalto-yliopistosta kauppatieteiden tohtori Tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta sekä kemian tekniikan diplomi-insinööri. Toimin Neste Oyj:ssä Senior Specialistina ja vastaan uusiutuvien tuotteiden Sales & Operations Planning -kehityksestä Stream Lead -roolissa.

Työni keskiössä ovat globaalin toimitusketjun optimointimallin kehittäminen sekä suunnittelu- ja päätöksentekokyvykkyyksien vahvistaminen nopeasti muuttuvassa markkinaympäristössä. Ohjaan dataintegraatioiden uudistamista ja varmistan, että ratkaisut tukevat liiketoiminnan tavoitteita ja datapohjaista päätöksentekoa. Työssäni yhdistän analyyttisen lähestymistavan, liiketoimintalähtöisen kehittämisen ja strategisen näkökulman hyödyntäen optimointimenetelmiä ja päätöksenteon malleja.

2. FORSin vuodelta 2026 odotan tapahtumia ja kohtaamisia, jotka yhdistävät operaatiotutkimuksen osaajia eri sektoreilta, vahvistavat alan näkyvyyttä ja verkostoitumista, sekä tarjoavat mahdollisuuden oppia muiden kokemuksista ja tutkimustuloksista esimerkiksi seminaarien kautta.

3. Haluaisin kehittää seuran toimintaa tiivistämällä yhteistyötä erityisesti yritysten ja akateemisen maailman välillä. Tavoitteena on lisätä vuoropuhelua, mahdollistaa kokemusten ja tutkimustiedon jakaminen sekä vahvistaa operaatiotutkimuksen käytännön vaikuttavuutta ja näkyvyyttä Suomessa.

4. Hyödyllisin käymäni operaatiotutkimuksen kurssi on ollut Linear Programming (nykyisin Linear Optimization), sillä se tarjoaa konkreettiset ja systemaattiset työkalut resurssien kohdentamiseen ja päätöksenteon tueksi. Kurssi on auttanut minua hahmottamaan, miten rajallisia resursseja voidaan optimoida strategisesti esimerkiksi tuotannon ja toimitusketjun suunnittelussa.

Seuran sihteeri Jussi Leppinen

1. Työskentelen Aalto-yliopiston Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella. Väitöskirjatutkijan urani on loppusuoralla, koska väittelin tekniikan tohtoriksi helmikuun lopulla. Väitöskirjani otsikko on Decision models for preventive maintenance of technical systems. Väitöskirjassani käytän Markovin päätösprosessia monikomponenttijärjestelmän optimaalisten kunnossapitotoimenpiteiden määrittämiseen. Väittelyn jälkeen jatkan vielä työskentelyä laitoksella luennoitsijana.

2. FORSin toiminnassa vuonna 2026 odotan kohtaamisia operaatiotutkimuksesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Muiden kuunteleminen on usein mahdollisuus oppia jotain uutta. Lisäksi haluaisin järjestää ekskursion yritykseen, jossa päästäisiin syventymään yrityksen erilaisiin tapoihin soveltaa operaatiotutkimusta.

3. Haluaisin tuoda näkyvämmin esille sen, miten operaatiotutkimusta hyödynnetään työelämässä ja yritysmaailmassa. Eli pienentää siltaa yliopiston kurssien ja käytännön sovelluskohteiden välillä.

4. Hyödyllisin kurssi itselleni on ollut päätösanalyysin kurssi. Se sisältää mukavan tasapainon sekä erilaisia kvantitatiivisia menetelmiä että kvalitatiivisia tekijöitä, jotka ohjaavat yksilöiden päätöksentekoa käytännön tilanteissa. Olen toiminut kurssin pääassistenttina monta vuotta ja saanut siinä samalla hyödyllistä kokemusta opettamisesta.

Lisäksi seuran johtokunnan jäsenenä jatkaa vuoden 2026 tapaan Jyrki Savolainen. Varajäseninä seuran johtokunnassa toimivat tänä vuonna Aira Hast, Matti Vuorinen ja Lauri Viitasaari. Seuran johtokunta toivottaa antoisaa vuotta 2026! 

Väitös Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta, matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta.

Väitöskirjan nimi: Decision models for preventive maintenance of technical systems

Tekniset järjestelmät, kuten autot, koostuvat lukuisista komponenteista, joiden kunnossapito on edellytys niiden luotettavalle toiminnalle. Yksi kunnossapitotapa on vaihtaa kuluneet komponentit uusiin. Komponentteja voidaan uusia sekä niiden rikkouduttua että ennakoivasti rikkoutumisten estämiseksi. Kunnossapitokustannukset kasvavat, jos komponentteja uusitaan tarpeettoman usein. Toisaalta liian harvan uusimisen takia komponentteja voi rikkoutua enemmän, mikä aiheuttaa kalliita käyttökatkoja. Tässä asetelmassa kunnossapitotoimien aikataulutuksen optimointi voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä.

Haasteena optimoinnissa ovat komponenttien väliset riippuvuudet ja eritahtinen kuluminen. Nämä syyt vaikuttavat päätöksiin uusia komponentteja samanaikaisesti. Eri tahtiin kuluneita komponentteja ei välttämättä kannata uusia samaan aikaan. Toisaalta jos komponenttien välisen rakenteellisen riippuvuuden takia jokin komponentti pitää purkaa järjestelmästä toisen komponentin uusimiseksi, voi olla kokonaistaloudellista vaihtaa purettu komponentti samaan aikaan.

Tässä väitöskirjassa kehitetään matemaattinen malli, joka antaa järjestelmän komponenteille kustannustehokkaan uusimisaikataulun. Uutta mallissa on se, että aikataulu ottaa huomioon samanaikaisesti sekä erot komponenttien kulumisessa että niiden väliset rakenteelliset riippuvuudet, jotka vaikuttavat kunnossapidon kustannuksiin ja järjestelmän luotettavuuteen. Malli auttaa päättämään, mitkä osat kannattaa vaihtaa kerralla ja mitkä myöhemmin, jotta kunnossapidosta ja mahdollisista käyttökatkoksista aiheutuvat kokonaiskustannukset pysyvät mahdollisimman alhaisina. Päätössuositukset pohjautuvat tietoon siitä, milloin komponentit on edellisen kerran vaihdettu ja missä kunnossa ne ovat.

Lisäksi väitöskirjassa kehitetään päätösprosessi, joka palvelee tekoälyyn pohjautuvien ratkaisujen käyttöönottoa järjestelmien kunnon seurannassa ja niiden jäljellä olevan käyttöajan ennustamisessa. Ratkaisujen tuottama tarkempi tieto järjestelmän nykytilasta ennakoi rikkoutumisia ja tukee huoltopäätöksiä. Kun tekoälyratkaisujen käyttöönotossa huomioidaan alusta alkaen organisaation käytännön tarpeet järjestelmän suorituskykyvaatimusten lisäksi, kehitystyö vastaa todennäköisemmin sille asetettuja odotuksia.

Lisätietoja: https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-systeemi-ja-operaatiotutkimuksen-alalta-di-jussi-leppinen

Suomen operaatiotutkimusseura piti marraskuussa seminaarin teemalla Operaatiotutkimus strategisen päätöksenteon tukena. Strategisen tason päätöksenteon tukeminen datan, mallinnuksen ja analytiikan avulla auttaa mukautumaan maailman isoihin muutoksiin, joita esimerkiksi tekoälyn nopea kehitys ja maailmanpoliittinen tilanne vauhdittavat. Seminaariin osallistui seuran johtokuntalaisia ja aktiivisia jäseniä. Tutut kasvot ja erinomaiset esitykset tekivät seminaarista helposti lähestyttävän tapahtuman. 

Seminaarin ensimmäisen esityksen piti Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitoksen professori Eeva Vilkkumaa aiheesta Skenaariopohjainen päätösanalyysi strategisen resilienssin vahvistajana. Esityksessään Eeva painotti skenaarioiden merkitystä tulevaisuuden mallintamisessa. Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuutta, jolloin mahdollisten skenaarioiden määrä kasvaa nopeasti. Kuitenkin mallintamisen näkökulmasta on tärkeää pystyä rajaamaan tarkemmin tarkasteltavien skenaarioiden lukumäärää. Lisäksi tulevaisuuden kvantifioiminen on vaikeaa, jolloin päätösmalli tulisi suunnitella niin, että se tukee eksperttien kvalitatiivista arviointia eri skenaarioiden suhteen.  

Toisessa esityksessä Jussi Leppinen Aalto yliopiston Systeemianalyysin laboratoriolta puhui aiheesta Vaiheistettu päätösprosessi tukemaan tekoälyratkaisujen kehittämistä ennakoivan kunnossapidon tehtäviin. Kehitystyössä vaiheistettu päätöksenteko korostuu, koska kaikkia päätöksentekoon liittyviä kriteerejä ei välttämättä osata arvioida tarkasti kehitystyön alkuvaiheessa. Esimerkiksi tekoälyratkaisun todellista suorituskykyä ei voida arvioida ennen kuin tutkivan testauksen vaihe on suoritettu. Kuitenkin ennen sitä on kyettävä tekemään päätös, mitkä ratkaisuehdokkaat etenevät testaukseen. Vaiheistetut päätösprosessit tukevat strategista päätöksentekoa, koska ne auttavat jäsentämään ongelman, seuraamaan päätökseen liittyviä tavoitteita ja hallinnoimaan resurssien jakamista. Esityksen jälkeen yleisöstä otettiin kantaa siihen, kuinka tekoäly voi sanana olla harhaanjohtava kunnossapidon osa-alueella, koska tekoälyn sijaan sovelletaan dataan pohjautuvia koneoppimismalleja. 

Kolmannen esityksen piti Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen Datahuoneen johtaja Henna Laasonen aiheesta Ajantasaisiin mikroaineistoihin perustuva data-analyysi valtioneuvoston tukena. Datahuoneen päävastuu on koostaa ajantasaisia tilastoja ja suorittaa data-analyysejä valtioneuvoston toimeksiannosta lainsäädäntötyön tueksi.  Esityksessään Henna kertoi esimerkkejä erilaisista toimeksiannoista, joita Datahuone on suorittanut. Yksi keskeinen viesti esityksestä oli se, että Datahuone kykenisi paljon monimutkaisempiin toimeksiantoihin. Esitettyjen esimerkkien kautta oli kuitenkin hyvä huomata, että dataa oikeasti käytetään päätöksenteon tukena, ja että erilaisia ilmiöitä pystytään havainnollistamaan yhdistämällä eri tietolähteitä. 

Esityksen jälkeen iltaa jatkettiin ravintolassa illallisen merkeissä. Pöydässä oli paljon hyvää pöhinää ja mielenkiintoisia keskustelunaiheita esimerkiksi organisaatioista. Toivotamme myös ihmiset tervetulleiksi tuleviin vuoden 2026 seuran seminaareihin. 

Kirjoittaja on Giovanni Misitano, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Giovanni toimii tällä hetkellä Suomen Operaatiotutkimusseuran hallituksen puheenjohtajana. 

Kun sain ensimmäisen kerran ajatuksen lähteä seuran toimintaan mukaan, suunnitelmiini ei kuulunut puheenjohtajan pestin vastaanotto. Niin siinä kuitenkin sitten kävi, että viime vuosikokouksessa päädyin nostamaan käden pystyyn, kun seuraavan johtokunnan puheenjohtajaa valittiin. Jos väittäisin tämän olevan ensimmäinen kerta elämässäni, kun “hyppään suoraan altaan syvään päätyyn olematta täysin varma uimataidoistani”, valehtelisin melko törkeästi. Ei minulla mitään puheenjohtajuutta vastaan ollut, mutta näin uutena tekijänä, olisi minua ehkä fiksumpi ihminen istunut ensin vuoden hallituksen perusjäsenenä ennen minkään suuremman vastuutehtävän vastaanottamista. Noh, onneksi en sentään suoraan sihteeriksi lähtenyt! 

En pestiä vastaanottaessani vielä tiennyt, että seura täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Johtokunnan kanssa sitten päätettiinkin jo ensimmäisessä kokouksessa, että pitäähän tällaisen merkkipaalun kunniaksi järjestää jo hieman isommat bileet, joten aloimme valmistella kansainvälistä konferenssia. Konferenssimme kastettiin nimellä “FORS50” ja tarkoitus on kutsua paikalle operaatiotutkimusalan merkittäviä henkilöitä, niin Suomesta kuin maailmaltakin, sekä kutsua ihmisiä kertomaan omasta tutkimuksestaan abstraktien pohjalta. Konferenssin paikaksi valittiin tietenkin oma kotikuntani, Jyväskylä, tai tarkemmin, Jyväskylän yliopisto! Ja eihän allekirjoittaneella ole tietenkään mitään kokemusta konferenssien järjestämisestä ennestään. Jos jatkamme allasvertauskuvaa, niin tässä uitiin nyt syvässä päädyssä vielä keskellä allasta, kauas reunoista.  

Onneksi asioita ei tarvitse kuitenkaan tehdä täysin yksin. Johtokunta on ollut tietenkin mukana konferenssiin liittyvissä valmisteluissa sekä oma väitöskrijaohjaajani, prof. Kaisa Miettinen, on ollut erittäin antoisa tiedonlähde. Lisäksi tässä samaan aikaan, oma tutkimusryhmämme on valmistellut omaa kansainvälistä tapahtumaa kesäkuulle (DESDEO Forum), jossa olen ollut myös mukana valmisteluissa ja olen samalla oppinut tapahtumien järjestämisestä paljon. Jos yksi oppi pitäisi nostaa esille, niin se on se, että asioita ei voi koskaan valmistella liian aikaisin—byrokratia on hidas ja ruosteinen koneisto. 

Tekisi mieli lopettaa tämä kirjoitus vielä johonkin hienoon altaisiin liittyvään vertauskuvaan, kuten “syvään päätyyn kannattaa hypätä, vaikka hukkuisi”, mutta ilmaisu ei ole kovin kestävä. Joten lainaan mieluummin vuoden 2022 OR-henkilön, Mikael Collanin, ilmaisua “takki auki eteenpäin, vaikka turpaan tulisi”, jonka perusteella vastoinkäymisistä on mahdollista palautua, ja ehkä jopa oppia myös jotain uutta! Ainakin valmistelujen suhteen olemme onnistuneet, mutta lopullista onnistumista mitataan FORS50-konferenssin kannalta vasta syyskuussa, jota toivoisin mahdollisimman monen teistä tulevan seuraamaan kanssamme syksyllä Jyväskylään! 

FORS50 tapahtumasta löydät lisätietoa täältä ja abstrakti on mahdollista lähettää täällä (takaraja 2.6.2023). DESDEO Forumista löydät lisätietoa täältä.