Kirjoittaja on Giovanni Misitano, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Giovanni toimii tällä hetkellä Suomen Operaatiotutkimusseuran hallituksen puheenjohtajana. 

Kun sain ensimmäisen kerran ajatuksen lähteä seuran toimintaan mukaan, suunnitelmiini ei kuulunut puheenjohtajan pestin vastaanotto. Niin siinä kuitenkin sitten kävi, että viime vuosikokouksessa päädyin nostamaan käden pystyyn, kun seuraavan johtokunnan puheenjohtajaa valittiin. Jos väittäisin tämän olevan ensimmäinen kerta elämässäni, kun “hyppään suoraan altaan syvään päätyyn olematta täysin varma uimataidoistani”, valehtelisin melko törkeästi. Ei minulla mitään puheenjohtajuutta vastaan ollut, mutta näin uutena tekijänä, olisi minua ehkä fiksumpi ihminen istunut ensin vuoden hallituksen perusjäsenenä ennen minkään suuremman vastuutehtävän vastaanottamista. Noh, onneksi en sentään suoraan sihteeriksi lähtenyt! 

En pestiä vastaanottaessani vielä tiennyt, että seura täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Johtokunnan kanssa sitten päätettiinkin jo ensimmäisessä kokouksessa, että pitäähän tällaisen merkkipaalun kunniaksi järjestää jo hieman isommat bileet, joten aloimme valmistella kansainvälistä konferenssia. Konferenssimme kastettiin nimellä “FORS50” ja tarkoitus on kutsua paikalle operaatiotutkimusalan merkittäviä henkilöitä, niin Suomesta kuin maailmaltakin, sekä kutsua ihmisiä kertomaan omasta tutkimuksestaan abstraktien pohjalta. Konferenssin paikaksi valittiin tietenkin oma kotikuntani, Jyväskylä, tai tarkemmin, Jyväskylän yliopisto! Ja eihän allekirjoittaneella ole tietenkään mitään kokemusta konferenssien järjestämisestä ennestään. Jos jatkamme allasvertauskuvaa, niin tässä uitiin nyt syvässä päädyssä vielä keskellä allasta, kauas reunoista.  

Onneksi asioita ei tarvitse kuitenkaan tehdä täysin yksin. Johtokunta on ollut tietenkin mukana konferenssiin liittyvissä valmisteluissa sekä oma väitöskrijaohjaajani, prof. Kaisa Miettinen, on ollut erittäin antoisa tiedonlähde. Lisäksi tässä samaan aikaan, oma tutkimusryhmämme on valmistellut omaa kansainvälistä tapahtumaa kesäkuulle (DESDEO Forum), jossa olen ollut myös mukana valmisteluissa ja olen samalla oppinut tapahtumien järjestämisestä paljon. Jos yksi oppi pitäisi nostaa esille, niin se on se, että asioita ei voi koskaan valmistella liian aikaisin—byrokratia on hidas ja ruosteinen koneisto. 

Tekisi mieli lopettaa tämä kirjoitus vielä johonkin hienoon altaisiin liittyvään vertauskuvaan, kuten “syvään päätyyn kannattaa hypätä, vaikka hukkuisi”, mutta ilmaisu ei ole kovin kestävä. Joten lainaan mieluummin vuoden 2022 OR-henkilön, Mikael Collanin, ilmaisua “takki auki eteenpäin, vaikka turpaan tulisi”, jonka perusteella vastoinkäymisistä on mahdollista palautua, ja ehkä jopa oppia myös jotain uutta! Ainakin valmistelujen suhteen olemme onnistuneet, mutta lopullista onnistumista mitataan FORS50-konferenssin kannalta vasta syyskuussa, jota toivoisin mahdollisimman monen teistä tulevan seuraamaan kanssamme syksyllä Jyväskylään! 

FORS50 tapahtumasta löydät lisätietoa täältä ja abstrakti on mahdollista lähettää täällä (takaraja 2.6.2023). DESDEO Forumista löydät lisätietoa täältä.  

Vuoden 2021 vaalikokouksessa valittiin vuodelle 2022 johtokunta. Mutta ketä nämä valitut henkilöt oikein ovat ja mitä he tekevät? Annetaan heidän itse kertoa:

Tommi Ekholm (puheenjohtaja)

Opiskelin aikanani OR:n ohella myös taloustiedettä, ja alat ovat mielestäni sisaruksia toisilleen. Siinä missä taloustieteilijät pohtivat asioiden yhteiskunnallista merkitystä, OR-ihmiset koittavat insinöörimäisesti ratkaista asioita. Molemmilla on geeneissä parempi päätöksenteko ja sen matemaattinen kuvaaminen, vaikka perspektiivit ovat hieman erilaisia.

Päätöksenteossa voi olla monenlaisia haasteita. Jotkut ongelmat asettuvat hyvin matemaattiseen kehikkoon ja voimme käyttää tehokkaita algoritmeja ratkaisujen optimointiin. Toisinaan on taas epäselvää ketkä päätöksiä tekevät, mitä vaihtoehtoja on olemassa ja mitä vaikutuksia niillä on. Joskus on jopa epäselvää mikä on toivottu lopputulema. Tällaisia tilanteita ei voida ratkaista algoritmi edellä, mutta hyödyntää pehmeämpiä menetelmiä ongelman jäsentämiseksi. Pelkkä mahdollisten vaikutusten kuvailu tai skenaarioanalyysi voi auttaa päätöksentekoa hahmottamaan mitä voi tapahtua ja mitä on pelissä. Tätä kautta OR antaa työkaluja monenlaisiin päätöstilanteisiin.

Antti Punkka (varapuheenjohtaja, EURO 2022-vastaava)

Minua OR:ssä kiehtoo mahdollisuus hyödyntää päätöksenteon tukena kovaa dataa ja ilmiöitä kuvaavia malleja yhdessä tavoitteita, arvoja ja vaihtoehtojen ominaisuuksia kuvaavien (subjektiivisten) näkemysten ja arvioiden kanssa. Suurimmat potkut saan, kun operaatiotutkimuksen menetelmin onnistutaan lisäämään organisaation ymmärrystä haasteistaan, mallinnuksellista tukea kaipaavista päätöstilanteistaan ja/tai tietotarpeestaan ja loppujen lopuksi onnistutaan parantamaan yrityksen tai muun organisaation palveluita tai niiden kustannustehokkuutta.

Aira Hast

FORSin johtokunnassa olen toiminut reilun vuoden. Operaatiotutkimuksessa minua kiehtoo sen monipuolisuus ja laajat soveltamismahdollisuudet, sillä operaatiotutkimus antaa työkaluja hyvin erilaistenkin ongelmien ratkaisemiseen ja ilmiöiden kuvaamiseen. Operaatiotutkimuksen oppeja, kuten optimointia, olen päässyt hyödyntämään matemaattisten mallien kehittämisessä ja myös tilastotieteen menetelmien tuntemus on osoittautunut hyödylliseksi.

Matti Vuorinen

Jussi Leppinen (taloudenhoitaja)

Oleellinen kysymys on esimerkiksi se, milloin mikäkin järjestelmän komponenteista tulisi huoltaa. Järjestelmää ja siihen liittyvää päätöksentekoa voidaan kuvata matemaattisella mallilla. Tätä mallia optimoimalla voidaan löytää kaikkien huoltoaikataulujen joukosta myös niitä aikatauluja, jotka ovat selvästi muita parempia esimerkiksi rahallisessa mielessä. Huoltoaikatauluja voi verrata keskenään esimerkiksi simuloimalla.

Tutkimukseni on ajankohtaista. Yhteiskunta ja sen järjestelmät teknistyvät, jonka seurauksena järjestelmän eri osien kuntoa voidaan tarkkailla esimerkiksi jatkuva-aikaisesti. Kunnossapidon aikataulutusmallien avulla voidaan esimerkiksi määritellä, kuinka suuri lisäarvo järjestelmän jatkuvasta tarkkailusta voidaan saada. Koen motivoivana sen, että hyödynnän operaatiotutkimusta käytännön ongelmissa. Lisäksi operaatiotutkimuksessa minua kiinnostaa sekä sen matemaattisuus että siinä tarvittava luovuus, joka on hyödyllistä, kun yhdistetään käytännön ongelma, matematiikka ja ratkaisumenetelmä toimivaksi malliksi.

Riku Tapper

Lauri Neuvonen (sihteeri)

Jatko-opintojen pariin minut ajoi pikkuhiljaa näkemys siitä, ettei analytiikkaa käytetä vielä kovinkaan tehokkaasti parempien päätösten tekemiseen, ja parempia päätöksiä haluan edistää myös jatko-opintojen jälkeen.  Taustani on pääosin energia-alalta mm. 6 vuotta liikkeenjohdon konsulttina ja sitä ennen erilaisia tehtäviä ydinvoimaalan simulaatiomallinnuksesta aurinkokennojen tutkimukseen. DI-opintoni tein TKK:lla energiateknologiat pääaineenani. FORS:ssa olen toiminut sihteerinä vuodesta 2018 alkaen.