{"id":919,"date":"2022-03-31T11:14:44","date_gmt":"2022-03-31T08:14:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/?p=919"},"modified":"2022-04-05T15:03:02","modified_gmt":"2022-04-05T12:03:02","slug":"vuoden-2022-johtokunta-esittaytyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2022\/03\/31\/vuoden-2022-johtokunta-esittaytyy\/","title":{"rendered":"Vuoden 2022 johtokunta esitt\u00e4ytyy"},"content":{"rendered":"\n

Vuoden 2021 vaalikokouksessa valittiin vuodelle 2022 johtokunta. Mutta ket\u00e4 n\u00e4m\u00e4 valitut henkil\u00f6t oikein ovat ja mit\u00e4 he tekev\u00e4t? Annetaan heid\u00e4n itse kertoa:<\/p>\n\n\n\n

Tommi Ekholm (puheenjohtaja)<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Toimin tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella, tutkimusaiheenani ilmastonmuutoksen hillint\u00e4. Ty\u00f6h\u00f6ni on liittynyt erityisesti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin skenaariot, energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n mallinnus sek\u00e4 kustannustehokkaiden p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten arviointi. Tutkimusaihe on hyvin monitieteinen, sill\u00e4 siin\u00e4 tulee huomioida, kuinka yhteiskunta muuttuu, mit\u00e4 on teknisesti mahdollista tehd\u00e4, mik\u00e4 on taloudellisesti kannattavaa, sek\u00e4 miten ilmasto ja ekosysteemit reagoivat ihmistoimiin. Pohjalla on kuitenkin aina kysymys \u2019Mit\u00e4 meid\u00e4n kannattaisi tehd\u00e4?\u2019, v\u00e4lill\u00e4 eri muodoissa esitettyn\u00e4<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Opiskelin aikanani OR:n ohella my\u00f6s taloustiedett\u00e4, ja alat ovat mielest\u00e4ni sisaruksia toisilleen. Siin\u00e4 miss\u00e4 taloustieteilij\u00e4t pohtivat asioiden yhteiskunnallista merkityst\u00e4, OR-ihmiset koittavat insin\u00f6\u00f6rim\u00e4isesti ratkaista asioita. Molemmilla on geeneiss\u00e4 parempi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja sen matemaattinen kuvaaminen, vaikka perspektiivit ovat hieman erilaisia.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa voi olla monenlaisia haasteita. Jotkut ongelmat asettuvat hyvin matemaattiseen kehikkoon ja voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaita algoritmeja ratkaisujen optimointiin. Toisinaan on taas ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 ketk\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekev\u00e4t, mit\u00e4 vaihtoehtoja on olemassa ja mit\u00e4 vaikutuksia niill\u00e4 on. Joskus on jopa ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 mik\u00e4 on toivottu lopputulema. T\u00e4llaisia tilanteita ei voida ratkaista algoritmi edell\u00e4, mutta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 pehme\u00e4mpi\u00e4 menetelmi\u00e4 ongelman j\u00e4sent\u00e4miseksi. Pelkk\u00e4 mahdollisten vaikutusten kuvailu tai skenaarioanalyysi voi auttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa hahmottamaan mit\u00e4 voi tapahtua ja mit\u00e4 on peliss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kautta OR antaa ty\u00f6kaluja monenlaisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Antti Punkka (varapuheenjohtaja, EURO 2022-vastaava)<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Opiskelin TKK:lla systist\u00e4 ja toimin TKK:lla ja Aallossa eri teht\u00e4viss\u00e4 vuoteen 2014 saakka, jonka j\u00e4lkeen hain eritt\u00e4in arvokasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta suunnittelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n toimesta VR:ll\u00e4. VR:ll\u00e4 kehitimme mm. monitavoiteoptimointimalleja ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavia algoritmeja veturinkuljettajien ty\u00f6vuoro- ja lomasuunnitteluun. Aaltoon ja systislabraan palasin Professor of Practice -teht\u00e4v\u00e4\u00e4n mm. vet\u00e4m\u00e4\u00e4n Aalto Centre for Operations Researchia ja sittemmin johtamaan EURO 2022 -konferenssin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Minua OR:ss\u00e4 kiehtoo mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena kovaa dataa ja ilmi\u00f6it\u00e4 kuvaavia malleja yhdess\u00e4 tavoitteita, arvoja ja vaihtoehtojen ominaisuuksia kuvaavien (subjektiivisten) n\u00e4kemysten ja arvioiden kanssa. Suurimmat potkut saan, kun operaatiotutkimuksen menetelmin onnistutaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n organisaation ymm\u00e4rryst\u00e4 haasteistaan, mallinnuksellista tukea kaipaavista p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanteistaan ja\/tai tietotarpeestaan ja loppujen lopuksi onnistutaan parantamaan yrityksen tai muun organisaation palveluita tai niiden kustannustehokkuutta.<\/p>\n\n\n\n

Aira Hast<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Olen aina pit\u00e4nyt matematiikasta ja niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4dyinkin aikanaan opiskelemaan systeemi- ja operaatiotutkimusta. Valmistuin diplomi-insin\u00f6\u00f6riksi Aalto-yliopistosta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011. Diplomity\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 p\u00e4\u00e4sin rakentamaan optimointimallia ja tutkimaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien riskej\u00e4 ja kustannustehokkuutta. Jatko-opintoni tein kuitenkin energiatekniikan alalta ja v\u00e4ittelin 2017 aiheesta Towards effective climate change mitigation: viewpoints of cost efficiency, uncertainty and consumer choice. Vuodesta 2019 l\u00e4htien olen ty\u00f6skennellyt Tilastokeskuksessa yliaktuaarina energiatilastojen parissa.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

FORSin johtokunnassa olen toiminut reilun vuoden. Operaatiotutkimuksessa minua kiehtoo sen monipuolisuus ja laajat soveltamismahdollisuudet, sill\u00e4 operaatiotutkimus antaa ty\u00f6kaluja hyvin erilaistenkin ongelmien ratkaisemiseen ja ilmi\u00f6iden kuvaamiseen. Operaatiotutkimuksen oppeja, kuten optimointia, olen p\u00e4\u00e4ssyt hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n matemaattisten mallien kehitt\u00e4misess\u00e4 ja my\u00f6s tilastotieteen menetelmien tuntemus on osoittautunut hy\u00f6dylliseksi.<\/p>\n\n\n\n

Matti Vuorinen<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Opiskelin p\u00e4\u00e4aineenani systeemianalyysia ja operaatiotutkimusta Teknillisess\u00e4 korkeakoulussa. Valmistumiseni j\u00e4lkeen olen ty\u00f6skennellyt yli 10 vuotta rakentaen optimointimalleja s\u00e4hk\u00f6ntuotantoon, optimaalisten tuotantosyklien mallintamiseen, teollisuuden lopputuotteiden kuljetukseen ja muihin toimitusketjun tehokkuuteen liittyviin ongelmiin. Olen erityisen kiinnostunut siit\u00e4, miten liiketoiminnan ongelmia ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa voidaan tehostaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisill\u00e4 matemaattisilla malleilla.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Jussi Leppinen (taloudenhoitaja)<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Olen toisen vuoden tohtorikoulutettava Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella Aalto yliopistossa. P\u00e4\u00e4aineeni opiskeluissani on operaatiotutkimus, jonka parissa aloitin maisterivaiheessa syksyll\u00e4 2018. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseni keskeisimp\u00e4n\u00e4 tutkimuskohteenani on monikomponenttij\u00e4rjestelmien kunnossapito, johon liittyy paljon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Oleellinen kysymys on esimerkiksi se, milloin mik\u00e4kin j\u00e4rjestelm\u00e4n komponenteista tulisi huoltaa. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa voidaan kuvata matemaattisella mallilla. T\u00e4t\u00e4 mallia optimoimalla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaikkien huoltoaikataulujen joukosta my\u00f6s niit\u00e4 aikatauluja, jotka ovat selv\u00e4sti muita parempia esimerkiksi rahallisessa mieless\u00e4. Huoltoaikatauluja voi verrata kesken\u00e4\u00e4n esimerkiksi simuloimalla.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni on ajankohtaista. Yhteiskunta ja sen j\u00e4rjestelm\u00e4t teknistyv\u00e4t, jonka seurauksena j\u00e4rjestelm\u00e4n eri osien kuntoa voidaan tarkkailla esimerkiksi jatkuva-aikaisesti. Kunnossapidon aikataulutusmallien avulla voidaan esimerkiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, kuinka suuri lis\u00e4arvo j\u00e4rjestelm\u00e4n jatkuvasta tarkkailusta voidaan saada. Koen motivoivana sen, ett\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4n operaatiotutkimusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmissa. Lis\u00e4ksi operaatiotutkimuksessa minua kiinnostaa sek\u00e4 sen matemaattisuus ett\u00e4 siin\u00e4 tarvittava luovuus, joka on hy\u00f6dyllist\u00e4, kun yhdistet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelma, matematiikka ja ratkaisumenetelm\u00e4 toimivaksi malliksi.<\/p>\n\n\n\n

Riku Tapper<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Olen toiminut Posti Groupilla eri kehitys- ja johtamisrooleissa viimeiset 6 vuotta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vastaan jaetuista alustoista ja ty\u00f6kaluista, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko organisaation liiketoiminnan kehitt\u00e4iseksi dataa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja uusia ratkaisuja rakentamalla. Akateeminen taustani on operaatiotutkimuksessa ja olen Aalto-yliopiston systeemianalyysin laboratorion alumni.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lauri Neuvonen (sihteeri)<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

Teen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jatko-opintoja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. V\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin operaatiotutkimuksen ty\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 haastavien monitavoitteisten p\u00e4\u00e4t\u00f6songelmien ratkaisussa hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisell\u00e4 otteella. V\u00e4it\u00f6skirjaprojektit ovat kaikki terveydenhuollon alueelta: sy\u00f6p\u00e4seulonnan optimointia, epidemian hallintaa sek\u00e4 sairaalaverkon optimointia. <\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Jatko-opintojen pariin minut ajoi pikkuhiljaa n\u00e4kemys siit\u00e4, ettei analytiikkaa k\u00e4ytet\u00e4 viel\u00e4 kovinkaan tehokkaasti parempien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen, ja parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 haluan edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s jatko-opintojen j\u00e4lkeen.  Taustani on p\u00e4\u00e4osin energia-alalta mm. 6 vuotta liikkeenjohdon konsulttina ja sit\u00e4 ennen erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 ydinvoimaalan simulaatiomallinnuksesta aurinkokennojen tutkimukseen. DI-opintoni tein TKK:lla energiateknologiat p\u00e4\u00e4aineenani. FORS:ssa olen toiminut sihteerin\u00e4 vuodesta 2018 alkaen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2021 vaalikokouksessa valittiin vuodelle 2022 johtokunta. Mutta ket\u00e4 n\u00e4m\u00e4 valitut henkil\u00f6t oikein ovat ja mit\u00e4 he tekev\u00e4t? Annetaan heid\u00e4n<\/p>\n

Read more »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[26,1],"tags":[],"class_list":["post-919","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-suomi","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/919","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=919"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/919\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":930,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/919\/revisions\/930"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=919"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=919"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=919"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}