{"id":820,"date":"2021-03-22T14:54:16","date_gmt":"2021-03-22T12:54:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/?p=820"},"modified":"2021-03-22T14:54:51","modified_gmt":"2021-03-22T12:54:51","slug":"idea-operaatiotutkimuksen-ja-analytiikan-opetukseen-realismia-ja-tunnetta-omakohtaisuuden-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2021\/03\/22\/idea-operaatiotutkimuksen-ja-analytiikan-opetukseen-realismia-ja-tunnetta-omakohtaisuuden-avulla\/","title":{"rendered":"Idea Operaatiotutkimuksen ja Analytiikan opetukseen \u2013 realismia ja tunnetta omakohtaisuuden avulla"},"content":{"rendered":"\n

Kehittelen t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Operaatiotutkimuksen ja Analytiikan opetukseen liittyv\u00e4\u00e4 ideaa, joka on hautunut mieless\u00e4ni jo aika pitk\u00e4\u00e4n. Oikeastaan siit\u00e4 asti kun olin kurssiassistenttina, mist\u00e4 on kohta kymmenen vuotta. Sittemmin olen valmistunut tekniikan tohtoriksi, viett\u00e4nyt muutaman vuoden teollisuuden puolella, ja palannut taas yliopistoty\u00f6h\u00f6n Aalto-yliopistoon tutkijatohtoriksi 60% aika-allokaatiolla. (Merkitt\u00e4v\u00e4 osa missiotani on rakentaa siltoja teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Uskon, ett\u00e4 operaatiotutkimuksen ja analytiikan opetuksessa kannattaisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ns. omakohtaisia esimerkkiongelmia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tarkoitan ongelmia kuten \u201dkurssin kehitt\u00e4mist\u00e4 tukevan palautteen ker\u00e4\u00e4minen\u201d tai \u201dkotitalouden ruokamenojen j\u00e4rkev\u00f6itt\u00e4minen\u201d. Esimerkiksi luennolla tai harjoitust\u00f6iss\u00e4 voitaisiin ideoida, miten kurssin palautteen ker\u00e4\u00e4misen voi tehd\u00e4 monikriteerisen arvioinnin avulla, mit\u00e4 kriteereit\u00e4 olisi hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jne. Sitten oppilaat voisivat kokemusasiantuntijoina antaa n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n monikriteeriseen kyselyyn, jota opettaja hy\u00f6dynt\u00e4isi kurssin kehitt\u00e4misess\u00e4. Ruokamenojen kohdalla puolestaan voisi harjoitella esimerkiksi luokittelua, excelin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja visualisointia. Lis\u00e4ksi voitaisiin vaikkapa tutkailla mieltymyksi\u00e4 koskien rahan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja tunnistaa sille vaihtoehtoisia k\u00e4ytt\u00f6kohteita.<\/p>\n\n\n\n

Omakohtaisten esimerkkiongelmien kautta opetukseen ja opiskeluun voisi saada entist\u00e4 enemm\u00e4n realismia ja tunnetta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Realismia olisi esimerkiksi se, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 keksi\u00e4 mist\u00e4 tai miten ongelman analyysin edellytt\u00e4m\u00e4n datan saa ker\u00e4tty\u00e4. Tai sen arviointi, ett\u00e4 onko sovelluskohde riitt\u00e4v\u00e4n kiinnostava, jotta sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on mielek\u00e4st\u00e4 analysoida formaalisti.<\/p>\n\n\n\n

Omakohtaiset ongelmat auttavat my\u00f6s havainnollistamaan kontekstisidonnaisuutta, joka on keskeist\u00e4 esimerkiksi analyysin rajausten kannalta. <\/strong>Keinotekoiset (oppikirjaongelmat) helposti rajataan analyysimetodin ehdoilla, mik\u00e4 sy\u00f6 realismia. Sen sijaan omakohtaisten ongelmien kohdalla teht\u00e4v\u00e4n asettajalla on suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 motivaatiota ja riitt\u00e4v\u00e4sti asiantuntemusta tehd\u00e4 rajaus, joka oikeasti palvelee kokonaisvaltaista ongelmanratkaisua ja kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tunnetta havainnollistaa esimerkiksi aavistus \u201dt\u00e4ss\u00e4 kohtaa laskelmissa on jotain merkillist\u00e4 tai outoa\u201d, jonka analysoija, mallintaja tms voi saada tilanteesta riippuen innostuksen tai ahdistuksen siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkaltainen aavistus usein johtaa hy\u00f6dylliseen oivallukseen koskien laskelmien kehitt\u00e4mist\u00e4. Ongelman tuntemus edesauttaa sit\u00e4, ett\u00e4 tunnesignaali on merkityksellinen. Esimerkiksi laskelmien realistisuuden oudoksuminen juontuu kyvyst\u00e4 verrata niit\u00e4 tosimaailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Uskoisin, ett\u00e4 tunnetta on hyv\u00e4ll\u00e4 tavalla peliss\u00e4 enemm\u00e4n, jos analysoija v\u00e4litt\u00e4\u00e4 analyysin kohteesta.
<\/strong>Kontrastina v\u00e4litt\u00e4miselle etenkin h\u00e4ll\u00e4v\u00e4li\u00e4 asenne voi olla kohtalokas, mit\u00e4 tulee esimerkiksi kriittiseen ajatteluun tai opitun muistamiseen.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 omakohtaisia esimerkkiongelmia voi tuoda opetukseen monella tavalla. Ensinn\u00e4kin opettaja voi luennoissaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkkiongelmia, jotka ovat h\u00e4nelle ja\/tai osalle kuulijoista omakohtaisia, ja muille helposti samaistuttavia. Toinen vaihtoehto on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omakohtaisia esimerkkiongelmia pohdintateht\u00e4viss\u00e4 osana luentoja tai viikottaisten harjoitusten yhteydess\u00e4. Kolmas, enemm\u00e4n valmistelua vaativa vaihtoehto, on harjoitust\u00f6iden rakentaminen omakohtaisten esimerkkiongelmien ymp\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n

Parhaassa tapauksessa ongelman omakohtaisuus opiskelijalle ei syntyisi pelk\u00e4st\u00e4 temaattisesti yhteydest\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaan ongelman tarkempi m\u00e4\u00e4ritys ja analyysiss\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 data olisivat per\u00e4isin h\u00e4nen omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen ei olisi lainkaan mahdotonta, ett\u00e4 huolellisesti tehdyn analyysin tulos jopa muuttaisi toimintaa kohti parempaa.<\/p>\n\n\n\n

Voi olla, ett\u00e4 kest\u00e4\u00e4 hetki, ennen kuin konseptin saa rokkaamaan. Kannattanee kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 operaatiotutkimuksen ja analytiikan menetelmist\u00e4 moni on tarkoitettu k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten; ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihailtavaksi. <\/p>\n\n\n\n

Omakohtaisuuden kautta voisimme uskoakseni antaa lis\u00e4sys\u00e4yksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamisen valmiuksien kehittymiselle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

—<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4inspiraatiota:<\/p>\n\n\n\n

Itse olen t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 kerrotun suuntaista kokeillut oppilaiden kanssa juurikin kurssipalautteeseen liittyen. Aiheesta kirjoittamani artikkelin “Collecting actionable and value-focused feedback using multi-criteria evaluation \u2014 a procedure and an application” k\u00e4sikirjoitus on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Useassa l\u00e4hteess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n mallien soveltamista arkisessa ongelmanratkaisussa, ja jopa oman el\u00e4m\u00e4filosofian kehitt\u00e4misess\u00e4. Esimerkkein\u00e4 kirja<\/a> “Algorithms to Live By” ja LessWrong <\/a>sivusto.<\/p>\n\n\n\n

ClimateUniversityn videossa <\/a>FORS kunniapuheenjohtaja Raimo P. H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen k\u00e4sittelee Ladder Of Inference teoriaa omakohtaisen esimerkin kautta.<\/p>\n\n\n\n

LeanLife blogissa<\/a> KTT Tommi Pajala ja h\u00e4nen vaimonsa Sonja Rajala soveltavat mm. laskentamenetelmi\u00e4 sek\u00e4 johtamisoppeja omaan kotitalouteensa.<\/p>\n\n\n\n

Omakohtaisia esimerkkej\u00e4 voi analysoida my\u00f6s olemassaolevien mallinnusty\u00f6kalujen kuten hiilijalanj\u00e4lki-laskurin<\/a> avulla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kehittelen t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Operaatiotutkimuksen ja Analytiikan opetukseen liittyv\u00e4\u00e4 ideaa, joka on hautunut mieless\u00e4ni jo aika pitk\u00e4\u00e4n. Oikeastaan siit\u00e4 asti kun<\/p>\n

Read more »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-820","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-suomi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=820"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/820\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":824,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/820\/revisions\/824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}