{"id":816,"date":"2021-02-11T14:17:48","date_gmt":"2021-02-11T12:17:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/?p=816"},"modified":"2021-02-11T14:17:50","modified_gmt":"2021-02-11T12:17:50","slug":"ratkaisuja-viheliaisiin-ongelmiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2021\/02\/11\/ratkaisuja-viheliaisiin-ongelmiin\/","title":{"rendered":"Ratkaisuja viheli\u00e4isiin ongelmiin?"},"content":{"rendered":"\n

TkT Tommi Ekholm<\/strong>
Tutkimusprofessori (ilmastonmuutoksen hillint\u00e4), Ilmatieteen laitos<\/p>\n\n\n\n

Voiko operaatiotutkimuksen menetelmill\u00e4 ratkoa viheli\u00e4isi\u00e4 ongelmia<\/em> (wicked problems)? Horst Rittel esitteli vuonna 1967 t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sitteen, joka tarkoittaa useita ristiriitaisia tavoitteita ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4vi\u00e4 tilanteita, joissa informaatio on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4 ja mahdollisesti ristiriitaista. Perinteisten operaatiotutkimuksen ty\u00f6kalujen mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanne on huonosti m\u00e4\u00e4ritelty: sille ei voida ilmaista tavoitteita, p\u00e4\u00e4t\u00f6svaihtoehtoja eik\u00e4 vaihtoehdoista seuraavia lopputulemia.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitteen puolesta vastaus on ei: mik\u00e4li ongelma voitaisiin ratkaista, se ei olisi alun perink\u00e4\u00e4n viheli\u00e4inen ongelma. Sen sijaan operaatiotutkimus voi auttaa hahmottelemaan ratkaisuja ja niiden mahdollisia vaikutuksia, esimerkiksi yksi perspektiivi tai tavoite kerrallaan. T\u00e4t\u00e4 kautta ongelmalle voidaan saada tarkempaa muotoa ja rakennetta.<\/p>\n\n\n\n

Operaatiotutkimuksessa k\u00e4ytettyjen formaalien ja kvantitatiivisten mallien etu on niiden eksplisiittinen luonne. Niiss\u00e4 kerrotaan tarkkaan, miten asioita arvioidaan ja arvotetaan, sek\u00e4 miten maailman oletetaan toimivan. T\u00e4t\u00e4 kautta mallien kautta saadut ratkaisut altistetaan kritiikille, joka auttaa tunnistamaan miten menetelmi\u00e4 ja ehdotettuja ratkaisuja tulisi kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 piileekin sudenkuoppa. Mallit voivat antaa kuvan, ett\u00e4 ongelma tunnetaan l\u00e4pikotaisin. Optimointialgoritmi antaa ratkaisun kymmenen desimaalin tarkkuudella ja mallin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi rohkeana esitt\u00e4\u00e4 sen olevan Optimi<\/em>. Viheli\u00e4inen ongelma on kesytetty.<\/p>\n\n\n\n

Mallien tarkkuus on kuitenkin n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Mallista puuttuu aina osa todellisuudesta, eik\u00e4 ratkaisu ole koskaan pilkulleen oikein. Viheli\u00e4isten ongelmien tapauksessa laskentamallit antavat tarkan vastauksen ep\u00e4tarkkaan ongelmaan. On tunnistettava ja tunnustettava, ett\u00e4 ehdotettujen ratkaisuiden tulee olla debatin alla, ja t\u00e4m\u00e4 debatti voi antaa ideoita siihen, miten mallinnusta tulisi kehitt\u00e4\u00e4 parempien ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseksi. Jos luulee kesytt\u00e4neens\u00e4 viheli\u00e4isien ongelman, todellisuudessa siit\u00e4 on lohkaistu vain palanen.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos, joka on oma tutkimusaiheeni, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monta viheli\u00e4isen ongelman tunnuspiirrett\u00e4. Ongelma ja sen ratkaisut ajoittuvat pitk\u00e4lle aikav\u00e4lille ja vaikuttaa sek\u00e4 taloudellisiin ett\u00e4 ei-taloudellisiin kysymyksiin. Pitk\u00e4 aikav\u00e4li johtaa taloudellisissa kysymyksiss\u00e4 diskonttaukseen, mutta ei-taloudellisten vaikutusten osalta kysymys k\u00e4\u00e4ntyy eri sukupolvien v\u00e4liseen tasa-arvoon, jonka diskonttaus on kiistanalaista. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, miten ei-taloudellisia vaikutuksia, kuten elinolosuhteiden muutoksia tai lajien sukupuuttoa tulisi arvottaa, esimerkiksi suhteessa toisiinsa tai yhteiskunnan taloudelliseen hyvinvointiin. Asian ratkaisuun liittyv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on seitsem\u00e4n miljardin ihmisen k\u00e4siss\u00e4, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdensadan valtiojohtajan k\u00e4siss\u00e4. Lis\u00e4ksi sek\u00e4 ratkaisuihin ett\u00e4 vaikutuksiin liittyy huomattavaa ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2018 taloustieteen Nobel-palkinto my\u00f6nnettiin William Nordhausille, jonka talous- ja luonnontiedett\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 mallinnusty\u00f6 aloitti kokonaan uuden tutkimussuuntauksen: ilmastotalouden ja ns. Inegrated Assessment -mallinnuksen. H\u00e4nen l\u00e4hestymistapansa oli yksinkertaisuudessaan kuvata ilmastonmuutos ja sen vaikutukset talouskasvumallissa taloudellisina menetyksin\u00e4, jolloin mallille voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yksik\u00e4sitteinen tavoite maksimoida ihmiskunnan taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 diskontattuna useiden vuosisatojen yli.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hestymistapa on saanut paljon kritiikki\u00e4. Mm. reaalioptioiden pioneeri Robert Pindyck on esitt\u00e4nyt Nordhausin tekev\u00e4n implisiittisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 arvovalintoja, lakaisevan ep\u00e4varmuudet maton alle, sek\u00e4 tulosten l\u00e4hinn\u00e4 heijastelevan oletuksia useista huonosti tunnetuista parametreista.<\/p>\n\n\n\n

Itse allekirjoitan Pindyckin kritiikin p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n. En pid\u00e4 Nordhausin mallin antamia numeroita kovin luotettavina, saati hy\u00f6dyllisin\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ajatellen. Sen sijaan arvostan sit\u00e4, miten Nordhausin uraauurtava ty\u00f6 on antanut viheli\u00e4iselle ongelmalle muotoa ja tarttumapintaa, josta l\u00e4htien sit\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4. Vaikka Nordhausin l\u00e4hestymistavassa on merkitt\u00e4vi\u00e4 puutteita, ilmasto-ongelman l\u00e4hestymien eksplisiittisen laskentamallin avulla my\u00f6s paljastaa tarkastelutavan heikkoudet ja miten sit\u00e4 tulisi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4. Koko ongelman viheli\u00e4isyydest\u00e4 kertoo kuitenkin se, ett\u00e4 ongelmaan ei ole syntynyt l\u00e4hes 30 vuoden kuluessa mit\u00e4\u00e4n uutta ja poikkeuksellista l\u00e4pimurtoa.<\/p>\n\n\n\n

Voisi ajatella, ett\u00e4 mallien roolia viheli\u00e4isten ongelmien ratkaisussa tulee pohtia tarkkaan.<\/p>\n\n\n\n

Jos viheli\u00e4iseen ongelmaan pyrit\u00e4\u00e4n hakemaan optimiratkaisua, tavoitellaan mahdotonta. Ehk\u00e4 maltillisempi tavoite olisi jo riitt\u00e4v\u00e4. Voidaan ehk\u00e4 vain sulkea pois huonoja vaihtoehtoja, jolloin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 joukko eri tavoin tosiaan parempia ja huonompia ratkaisuja, mutta jotka ovat ehk\u00e4 jollain tavalla hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tulee el\u00e4\u00e4 sen kanssa, ett\u00e4 ratkaisu on aina hieman ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta malli ei tee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, vaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4 punnitsee kuinka hyvin mallilla saatava tuki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle kuvaa todellisuuden ongelmaa sen kaikessa viheli\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in korostuu mallin ja sill\u00e4 tehdyn analyysin uskottavuus, l\u00e4pin\u00e4kyvyys ja ymm\u00e4rrett\u00e4vyys. Harva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4 ottaa vastaan informaatiota, jonka l\u00e4hdett\u00e4 ja taustaa h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00f6ink\u00e4\u00e4n viheli\u00e4inen ongelma ei ole viel\u00e4 kesytetty. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 haaste usean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n tavoitteiden sovittamisesta yhteen. Ehk\u00e4 n\u00e4emme tulevaisuudessa uusia l\u00e4hestymistapoja, jotka auttavat t\u00e4m\u00e4nkin n\u00e4k\u00f6kulman ratkaisemisessa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n

Churchman, C.W. (1967) Wicked Problems. Management Science 14(4), ss. B-141 \u2013 B-142.<\/p>\n\n\n\n

Ekholm, T. (2018). Climatic Cost-benefit Analysis Under Uncertainty and Learning on Climate Sensitivity and Damages. Ecological Economics 154, ss. 99\u2013106.<\/p>\n\n\n\n

Nordhaus, W.D. (1992) An Optimal Transition Path for Controlling Greenhouse Gases, Science 258, ss. 1315\u20131319.<\/p>\n\n\n\n

Nordhaus, W.D. (2017) Revisiting the social cost of carbon. PNAS 114(7), ss. 1518\u20131523.<\/p>\n\n\n\n

Pindyck, R. (2013) Climate Change Policy: What Do the Models Tell Us? Journal of Economic Literature 51(3), ss. 860\u2013872.<\/p>\n\n\n\n

Rittel, H. & Webber, M.M. (1973) Dilemmas in a General Theory of Planning. Policy Sciences 4, ss. 155\u2013169.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TkT Tommi EkholmTutkimusprofessori (ilmastonmuutoksen hillint\u00e4), Ilmatieteen laitos Voiko operaatiotutkimuksen menetelmill\u00e4 ratkoa viheli\u00e4isi\u00e4 ongelmia (wicked problems)? Horst Rittel esitteli vuonna 1967<\/p>\n

Read more »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[26,1],"tags":[47,49,21,16,13,22,45,48],"class_list":["post-816","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-suomi","category-yleinen","tag-ilmastonmuutos","tag-integrated-assessment","tag-mallinnus","tag-operaatiotutkimus","tag-optimointi","tag-paatoksenteko","tag-viheliainen-ongelma","tag-william-nordhaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=816"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/816\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":817,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/816\/revisions\/817"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=816"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=816"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}