{"id":755,"date":"2020-10-06T13:32:05","date_gmt":"2020-10-06T10:32:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/?p=755"},"modified":"2020-10-06T13:32:07","modified_gmt":"2020-10-06T10:32:07","slug":"haastattelu-vuoden-or-henkilo-2020-peter-ylen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2020\/10\/06\/haastattelu-vuoden-or-henkilo-2020-peter-ylen\/","title":{"rendered":"Haastattelu: Vuoden OR-henkil\u00f6 2020 Peter Yl\u00e9n"},"content":{"rendered":"\n

Suomen operaatiotutkimusseura on valinnut vuoden 2020 OR-henkil\u00f6ksi VTT:n johtavan tutkijan), TkT Peter Yl\u00e9nin. <\/strong>Yl\u00e9n v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 2001 Teknillisest\u00e4 korkeakoulusta automaatio- ja systeemitekniikan alalta. VTT:ll\u00e4 Yl\u00e9n on ty\u00f6skennellyt vuodesta 2005. T\u00e4t\u00e4 ennen h\u00e4n on toiminut InterQuest- ja Virable-yritysten johtoteht\u00e4viss\u00e4 sek\u00e4 Vaasan yliopiston teollisen automaation professorina vuosina 2000-2001.<\/p>\n\n\n\n

VTT:ll\u00e4 Peter Yl\u00e9n on johtanut muun muassa systeemidynamiikan ja optimoinnin tutkimusryhm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 liiketoiminnan ekosysteemien ja ennakoinnin tutkimusaluetta sek\u00e4 Ty\u00f6n murroksen painopistealuetta.  T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4n vet\u00e4\u00e4 vaikutusten arvioinnin tutkimusryhm\u00e4\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n h\u00e4n edist\u00e4\u00e4 systeemisten ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa erilaisten monimutkaisten teknisten, taloudellisten ja sosiaalisten j\u00e4rjestelmien arvioinnissa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Viimeaikaisia esimerkkej\u00e4 Yl\u00e9nin tutkimuskohteista ovat t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4ketieteen ekosysteemit, mediaekosysteemien liiketoimintamallit sek\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6iset hyvinvointipalvelut. Yl\u00e9n on ollut mukana useassa EU:n ja Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa, ja on t\u00e4h\u00e4nastisen uransa aikana julkaissut l\u00e4hes 70 tieteellist\u00e4 artikkelia ja raporttia.<\/p>\n\n\n\n

Kysyimme vuoden OR-henkil\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 systeemitieteiden h\u00f6ydyist\u00e4 monimutkaisten ongelmien ratkaisussa, automaatiotekniikan ja operaatiotutkimuksen eroista ja yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4, sek\u00e4 systeemitieteiden opiskelijoiden tulevaisuudenn\u00e4kymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olet ty\u00f6skennellyt jo pitk\u00e4\u00e4n monimutkaisten, systeemisten ongelmien parissa. Millaisia hy\u00f6tyj\u00e4 olet havainnut systeemitieteen menetelmien soveltamisessa t\u00e4llaisten ongelmien tarkasteluun?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

“Ihmisill\u00e4 on taipumus keskitty\u00e4 ajallisesti ja paikallisesti rajattuihin, itse\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oleviin asioihin. T\u00e4m\u00e4n johdosta monet systeemiset takaisinkytkenn\u00e4t vaikuttavat riippumattomilta ulkoisilta muuttujilta. Systeemitieteen menetelm\u00e4t ovat erinomaisia ty\u00f6kaluja taisteluun rajallista ajattelua ja osaoptimointia vastaan.”<\/p>\n\n\n\n

Digitalisaatio, analytiikka ja teko\u00e4ly ovat kaikkein huulilla. Ovatko systeemitieteen menetelmien sovellusmahdollisuudet parantuneet trendin my\u00f6t\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

“Sovelluspotentiaali systeemitieteiden menetelmille on parantunut merkitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0 Dataa ja laskentakapasiteettia on runsaasti saatavilla, ja samalla p\u00f6hin\u00e4 digitalisaatiosta, analytiikasta ja teko\u00e4lyst\u00e4 on muuttanut asenteita tietopohjaista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa kohtaan. T\u00e4m\u00e4 on toisaalta ylikorostanut datan ja analytiikan merkityst\u00e4 narratiivisten systeemitieteiden kustannuksella tulevaisuuden hahmottamisessa.\u00a0 Data kuvaa kuitenkin vain osaa systeemin merkitt\u00e4vist\u00e4 suureista ja n\u00e4it\u00e4kin vain historian ja nykytilan kantilta. Kun tarkastellaan nopeasti muuttuvaa systeemi\u00e4, kovalla datalla tehdyn ennustemallin aikahorisontti on melko lyhyt.\u00a0 Ep\u00e4muodollisen tiedon ja tulevaisuuden tutkimuksen menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4minen data-analytiikan tueksi olisi olennaista.”<\/p>\n\n\n\n

Kuinka systeemitieteet mielest\u00e4si eroavat muusta \u201ddatap\u00f6hin\u00e4st\u00e4\u201d?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

“Datap\u00f6hin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaiken tietokannoista, standardeista, arkkitehtuureista, datafuusiosta, jne., joita ei teknisell\u00e4 tasolla usein lasketa mukaan systeemitieteisiin. Systeemitieteet taas pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kvantitatiivisen datapohjaisen analyysin ja kvalitatiivisen asiantuntija-analyysin.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin veteen piirretty viiva ja m\u00e4\u00e4rittelyist\u00e4 kiinni.\u00a0 IT-asiantuntijoiden mielest\u00e4 kaikki t\u00e4m\u00e4 on IT:t\u00e4 ja systeemiteoreetikoiden mielest\u00e4 taas systeemitieteit\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

Automaatio- ja systeemitekniikka sek\u00e4 operaatiotutkimus voidaan lukea kuuluviksi systeemitieteisiin. <\/strong>Mitk\u00e4 ovat oman erikoisalasi eli automaatio-, s\u00e4\u00e4t\u00f6- ja systeemitekniikan erityispiirteet yleisempiin systeemitieteisiin verrattuna?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

“Yleisesti katsottuna systeemitieteet keskittyv\u00e4t takaisinkytkent\u00f6jen ja dynaamisten j\u00e4rjestelmien ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Historiallisesti automaatiotekniikan fokus on ollut autonomisissa systeemeiss\u00e4, s\u00e4\u00e4t\u00f6teoriassa ja teknisiss\u00e4 sovelluksissa, kun taas systeemitieteiden alue on ollut huomattavasti laajempi sek\u00e4 sovellusten ett\u00e4 menetelmien osalta.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 pieni ero on kuitenkin pienenem\u00e4ss\u00e4, kun automaatioratkaisut tulevat yh\u00e4 kompleksisempien korkean tason systeemien hallintaan.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 kehitys on luonnollista jatkumoa yksitt\u00e4isen s\u00e4\u00e4t\u00f6piirin problematiikan laajenemisesta monimutkaisempien ristikk\u00e4in kytkettyjen ja jopa tehtaanlaajuisten systeemien hallintaan.\u00a0 Nyky\u00e4\u00e4n puhutaan liiketoimintaekosysteemien digitaalisista kaksosista, organisaatioiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon automaatiosta, jne.”<\/p>\n\n\n\n

Millaisena n\u00e4et systeemitieteiden tulevaisuuden? Onko n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 uusia sovelluskohteita, menetelm\u00e4kehityst\u00e4 tai ristiinp\u00f6lytyst\u00e4 muiden tieteenalojen kanssa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

“Kaikki asiat meid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4mme koostuvat systeemeist\u00e4, joten systeemitieteet ovat eritt\u00e4in relevantteja tulevaisuudessakin.\u00a0 Dataa on enemm\u00e4n kuten my\u00f6s resursseja sen k\u00e4sittelyyn.\u00a0 Lis\u00e4ksi hajautettujen systeemien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kiihtyv\u00e4ss\u00e4 muutosnopeudessa on yh\u00e4 suurempi tarve systeemitieteille ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja toiminnan hallitsemisessa.<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 ristiinp\u00f6lytysalue on kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien fuusio. Data- ja matemaattisl\u00e4ht\u00f6iset kvantitatiiviset menetelm\u00e4t ja kvalitatiiviset menetelm\u00e4t (kuten ennakointi, palvelumuotoilu, juurruttaminen ja vaikutusten arviointi) hy\u00f6tyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan.”<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 vinkkej\u00e4 antaisit tulevia uran\u00e4kymi\u00e4 pohtiville operaatiotutkimuksen tai automaatio- ja systeemitekniikan opiskelijoille?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

“T\u00e4rkein vinkki on, ett\u00e4 systeemitieteit\u00e4 kannattaa opiskella – ne valmistavat kaikkeen mahdolliseen.\u00a0 Mik\u00e4li hallitsee systeemi- ja operaatiotutkimuksen menetelmi\u00e4, niin voi aina halutessaan vaihtaa uraansa ja toimialueita kuin sukkaa.\u00a0 Omalla kohdalla sovellusalueita ovat kaikki haastavat systeemit vaihtelevilla toimialoilla, kuten alueellinen kiertotalous, traumaattisen aivovaurion hoitoketju, nuorten syrj\u00e4ytyminen ja mielenterveys, verkottunut projektiliiketoiminta, kaupunkisuunnittelu, ekosysteemien rakentaminen, tulevaisuuden liikenne – ja t\u00e4ss\u00e4 on vain muutamia poimintoja.\u00a0“<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen operaatiotutkimusseura on valinnut vuoden 2020 OR-henkil\u00f6ksi VTT:n johtavan tutkijan), TkT Peter Yl\u00e9nin. Yl\u00e9n v\u00e4itteli tohtoriksi vuonna 2001 Teknillisest\u00e4 korkeakoulusta<\/p>\n

Read more »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[26,1],"tags":[31,30,16,34,33,35,32,29],"class_list":["post-755","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-suomi","category-yleinen","tag-automaatio","tag-haastattelu","tag-operaatiotutkimus","tag-peter-ylen","tag-systeemitekniikka","tag-systeemitieteet","tag-saato","tag-vuoden-or-henkilo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/755","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=755"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/755\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":758,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/755\/revisions\/758"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=755"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=755"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=755"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}