{"id":664,"date":"2020-03-24T14:42:16","date_gmt":"2020-03-24T12:42:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/?p=664"},"modified":"2020-03-25T15:50:14","modified_gmt":"2020-03-25T13:50:14","slug":"operaatiotutkimus-2020-luvulla-riskienhallintaa-ja-niukkuuden-jakamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2020\/03\/24\/operaatiotutkimus-2020-luvulla-riskienhallintaa-ja-niukkuuden-jakamista\/","title":{"rendered":"Operaatiotutkimus 2020-luvulla \u2013 riskienhallintaa ja niukkuuden jakamista"},"content":{"rendered":"\n

Musta joutsen \u2013 vai sittenkin likainen valkoinen joutsen?<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Uusi vuosikymmenen\non alkanut myrskyisiss\u00e4 merkeiss\u00e4. Maa toisensa j\u00e4lkeen ryhtyy tiukkoihin toimenpiteisiin\nkoronapandemian levi\u00e4misen hillitsemiseksi. Ulkonaliikkumiskielloista ja muista\nrajoituksista huolimatta pandemian inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset\ntulevat todenn\u00e4k\u00f6isesti olemaan massiiviset: ihmisi\u00e4 menehtyy, yrityksi\u00e4 kaatuu\nja heikentynyt yksityinen kulutus johtaa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ruokkivan\ntaantumakierteen pitkittymiseen. <\/p>\n\n\n\n

Medioissa\nkoronapandemiaan viitataan mustana joutsenena, eli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\nep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 tapahtumana, jolla on valtava vaikutus toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja\nihmisten maailmankatsomukseen. Musta joutsen on tulevaisuudentutkijoiden\nkielell\u00e4 \u201dtuntematon tuntematon\u201d eli tapahtuma, jota ei pystyt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n\nennakoimaan. <\/p>\n\n\n\n

Tosiasiassa\nkoronapandemia on mustan joutsenen sijaan likainen valkoinen joutsen. Likainen\nvalkoinen joutsen yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 mutta vain siksi, ett\u00e4 ihmisten kognitiiviset mallit\nja ajatusvinoumat hankaloittavat varoitusmerkkien havaitsemista ja menneest\u00e4\noppimista. Useimmilla meist\u00e4 on taipumusta esimerkiksi ylioptimismiin ja\nnegatiivisten tapahtumien todenn\u00e4k\u00f6isyyden v\u00e4h\u00e4ttelyyn. Konservatiivisuusvinoumasta\njohtuen reagoimme uuteen tietoon liian hitaasti ja v\u00e4h\u00e4isesti, sill\u00e4 uskomme\nkaiken loppujen lopuksi jatkuvan entiseen malliin. Varoitusmerkkej\u00e4 koronan\nkaltaisesta pandemiasta v\u00e4l\u00e4yteltiinkin jo vuonna 2018, kun Maailman\nterveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO lis\u00e4si ihmiskuntaa uhkaavien sairauksien listalle Tauti X:n.\nTauti X m\u00e4\u00e4riteltiin tuolloin todenn\u00e4k\u00f6isesti el\u00e4imist\u00e4 per\u00e4isin olevaksi\nvirukseksi, joka l\u00e4htee liikkeelle sellaisesta maailmankolkasta, jossa nopea\ntalouskehitys ajaa ihmisi\u00e4 ja villiel\u00e4imi\u00e4 l\u00e4helle toisiaan (HS, 14.3.2020). Matkustamisen\nja kaupank\u00e4ynnin n\u00e4htiin edist\u00e4v\u00e4n taudin hiljaista ja nopeaa levi\u00e4mist\u00e4.\nKuulostaako tutulta?<\/p>\n\n\n\n

Voiko operaatiotutkimus auttaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n likaisia\nvalkoisia joutsenia?<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Monimutkaisessa\nmaailmassa tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta. Erilaisiin tulevaisuuksiin\nvoidaan kuitenkin varautua skenaarioiden avulla. Skenaarioita luodaan\nperinteisesti joko t\u00e4ysin datapohjaisesti (esimerkiksi yhdistelem\u00e4ll\u00e4 erilaisia\naikasarjamalleihin perustuvia ennusteita t\u00e4rkeiksi n\u00e4hdyist\u00e4 muuttujista) tai\nt\u00e4ysin intuitiivisesti (esimerkiksi tunnistamalla kaksi tulevaisuuden kannalta\nt\u00e4rkeint\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00e4\u00e4 ja luomalla skenaariot n\u00e4iden tekij\u00f6iden\n\u00e4\u00e4ritulemien ymp\u00e4rille tarinankerronnallisin keinoin). <\/p>\n\n\n\n

Datapohjaisten\nmallien ongelmana on, ett\u00e4 ne yksinkertaistavat ep\u00e4varmuuden vain sellaisiin\nmuuttujiin, joista on saatavilla kvantitatiivista dataa. T\u00e4llainen data on my\u00f6s\naina kuvaus menneisyydest\u00e4, eik\u00e4 sen ennustuskyky riit\u00e4 pitk\u00e4lle tulevaisuuteen\n\u2013 eik\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n tavoita t\u00e4ysin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kehityskulkuja. Intuitiiviset\nskenaariot taas ovat alttiita erilaisten kognitiivisten rajoitusten ja\nvinoumien vaikutuksille. <\/p>\n\n\n\n

Operaatiotutkimuksen\nmenetelmill\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kvantitatiivisten ja intuitiivisten\nmenetelmien parhaat puolet. Menetelm\u00e4t mahdollistavat esimerkiksi\nasiantuntijoiden luovan ja kriittisen ajattelun valjastamisen sy\u00f6tteeksi\nmatemaattiseen malliin, joka auttaa tunnistamaan muutaman uskottavan mutta\nkesken\u00e4\u00e4n erilaisen skenaarion jatkoty\u00f6st\u00f6\u00e4 varten (Tietje 2005, Seeve 2018).\nParhaimmillaan t\u00e4llaiset mallit hy\u00f6dynt\u00e4isiv\u00e4t sek\u00e4 kvalitatiivista\nasiantuntijatietoa ett\u00e4 suuria kvantitatiivisia datamassoja esimerkiksi siten,\nett\u00e4 skenaarioita voitaisiin automaattisesti p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeiksi katsottuja\nindikaattoreita seuraamalla tai uutisaineistoja louhimalla. Ehk\u00e4 WHO:n Tauti X\nolisi t\u00e4llaisella menettelytavalla p\u00e4\u00e4tynyt kansallisten\nvarautumisskenaarioiden joukkoon?<\/p>\n\n\n\n

Matemaattisilla menetelmill\u00e4 riskienhallintaa ja kustannusvaikuttavuutta\nrajallisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Operaatiotutkimuksen\ntavoitteena on tukea parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. N\u00e4in ollen pelkk\u00e4 ep\u00e4varmuuden\nhahmottaminen eri riit\u00e4, vaan on my\u00f6s mietitt\u00e4v\u00e4, millaisilla toimenpiteill\u00e4\nerilaisissa skenaarioissa voidaan p\u00e4rj\u00e4t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Korona-ajassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\ntulee tehd\u00e4 muun muassa testattavien valintaperusteista, testaus- ja hoitokapasiteetin\nlis\u00e4\u00e4misest\u00e4, sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen rajoituskeinoista eri ihmisryhmille\nsek\u00e4 taloudellisista tukitoimista yrityksille ja yksityishenkil\u00f6ille. N\u00e4iden\np\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaikutukset eri tavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat ep\u00e4varmat: ei\nesimerkiksi ole selv\u00e4\u00e4, kuinka paljon sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen rajoituskeinot\ntarkalleen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t taudin levi\u00e4mist\u00e4 tai kuinka hyvin tukitoimenpiteet\nonnistuvat taloudellisen taantuman lyhent\u00e4misess\u00e4 ja eriarvoistumisen\nhillitsemisess\u00e4. Lis\u00e4ksi tavoitteet voivat olla kesken\u00e4\u00e4n ristiriidassa: tiukat\nrajoitukset sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen hillitsev\u00e4t taudin levi\u00e4mist\u00e4, mutta\ntuottavat samalla laajoja kerrannaisvaikutuksia Suomen talouteen. Resurssien\nrajallisuus taas tarkoittaa, ett\u00e4 panostukset yhteen toimenpiteeseen ovat pois\nmuualta \u2013 esimerkiksi laajamittaisella testaamisella voitaisiin hillit\u00e4\noireettomien supertartuttajien vaikutusta viruksen levi\u00e4misess\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4\ns\u00f6isi resursseja hoitopuolelta. <\/p>\n\n\n\n

Operaatiotutkimuksen\nmenetelmill\u00e4 on paljon annettavaa n\u00e4iden vaikeiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tukemiseen.\nSimulaatiomalleilla voidaan testata vaihtoehtoisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sstrategioiden\nvaikutuksia eri tavoitteisiin eri skenaarioissa. P\u00e4\u00e4t\u00f6sanalyyttisilla\nl\u00e4hestymistavoilla voidaan mallintaa n\u00e4kemyksi\u00e4 ristiriitaisten tavoitteiden\nyhteensovittamisesta. Mik\u00e4li tavoitteiden painotuksista ja riskiasenteista\np\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rrykseen, voidaan optimointimalleilla tunnistaa kustannusvaikuttavimmat\ntoimenpiteet rajallisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Aloitteita operaatiotutkimuksen\nhy\u00f6dynt\u00e4miseen koronaepidemian vaikutusten hillinn\u00e4ss\u00e4 on tehty. N\u00e4ist\u00e4\nkuulemme toivottavasti pian lis\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Terveytt\u00e4 ja\njaksamista poikkeusaikaan toivottaen, <\/p>\n\n\n\n

TkT Eeva Vilkkumaa
Suomen operaatiotutkimusseuran puheenjohtaja
Apulaisprofessori (management science), Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

Seeve, T.\n(2018). A structured method for identifying and visualizing scenarios.<\/p>\n\n\n\n

Tietje, O.\n(2005). Identification of a small reliable and efficient set of consistent\nscenarios. European Journal of Operational Research. 162. 418-432.\n10.1016\/j.ejor.2003.08.054.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Musta joutsen \u2013 vai sittenkin likainen valkoinen joutsen? Uusi vuosikymmenen on alkanut myrskyisiss\u00e4 merkeiss\u00e4. Maa toisensa j\u00e4lkeen ryhtyy tiukkoihin toimenpiteisiin<\/p>\n

Read more »<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[26],"tags":[],"class_list":["post-664","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-suomi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=664"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":703,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/664\/revisions\/703"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=664"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=664"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}