{"id":1526,"date":"2025-12-08T10:51:03","date_gmt":"2025-12-08T08:51:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/?p=1526"},"modified":"2025-12-08T10:51:04","modified_gmt":"2025-12-08T08:51:04","slug":"tunnelmia-forsin-syksyn-seminaarista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2025\/12\/08\/tunnelmia-forsin-syksyn-seminaarista\/","title":{"rendered":"Tunnelmia FORSin syksyn seminaarista"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomen operaatiotutkimusseura piti marraskuussa seminaarin teemalla O<em>peraatiotutkimus strategisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena<\/em>. Strategisen tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukeminen datan, mallinnuksen ja analytiikan avulla auttaa mukautumaan maailman isoihin muutoksiin, joita esimerkiksi teko\u00e4lyn nopea kehitys ja maailmanpoliittinen tilanne vauhdittavat. Seminaariin osallistui seuran johtokuntalaisia ja aktiivisia j\u00e4seni\u00e4. Tutut kasvot ja erinomaiset esitykset tekiv\u00e4t seminaarista helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n tapahtuman.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Seminaarin ensimm\u00e4isen esityksen piti Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitoksen professori <strong>Eeva Vilkkumaa<\/strong> aiheesta <em>Skenaariopohjainen p\u00e4\u00e4t\u00f6sanalyysi strategisen resilienssin vahvistajana. <\/em>Esityksess\u00e4\u00e4n Eeva painotti skenaarioiden merkityst\u00e4 tulevaisuuden mallintamisessa. Tulevaisuuteen liittyy paljon ep\u00e4varmuutta, jolloin mahdollisten skenaarioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa nopeasti. Kuitenkin mallintamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 rajaamaan tarkemmin tarkasteltavien skenaarioiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi tulevaisuuden kvantifioiminen on vaikeaa, jolloin p\u00e4\u00e4t\u00f6smalli tulisi suunnitella niin, ett\u00e4 se tukee eksperttien kvalitatiivista arviointia eri skenaarioiden suhteen.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Toisessa esityksess\u00e4 <strong>Jussi Leppinen <\/strong>Aalto yliopiston Systeemianalyysin laboratoriolta puhui aiheesta <em>Vaiheistettu p\u00e4\u00e4t\u00f6sprosessi tukemaan teko\u00e4lyratkaisujen kehitt\u00e4mist\u00e4 ennakoivan kunnossapidon teht\u00e4viin. <\/em>Kehitysty\u00f6ss\u00e4 vaiheistettu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko korostuu, koska kaikkia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyvi\u00e4 kriteerej\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osata arvioida tarkasti kehitysty\u00f6n alkuvaiheessa. Esimerkiksi teko\u00e4lyratkaisun todellista suorituskyky\u00e4 ei voida arvioida ennen kuin tutkivan testauksen vaihe on suoritettu. Kuitenkin ennen sit\u00e4 on kyett\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s, mitk\u00e4 ratkaisuehdokkaat etenev\u00e4t testaukseen. Vaiheistetut p\u00e4\u00e4t\u00f6sprosessit tukevat strategista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, koska ne auttavat j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelman, seuraamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen liittyvi\u00e4 tavoitteita ja hallinnoimaan resurssien jakamista. Esityksen j\u00e4lkeen yleis\u00f6st\u00e4 otettiin kantaa siihen, kuinka teko\u00e4ly voi sanana olla harhaanjohtava kunnossapidon osa-alueella, koska teko\u00e4lyn sijaan sovelletaan dataan pohjautuvia koneoppimismalleja.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmannen esityksen piti Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen Datahuoneen johtaja <strong>Henna Laasonen<\/strong> aiheesta <em>Ajantasaisiin mikroaineistoihin perustuva data-analyysi valtioneuvoston tukena. <\/em>Datahuoneen p\u00e4\u00e4vastuu on koostaa ajantasaisia tilastoja ja suorittaa data-analyysej\u00e4 valtioneuvoston toimeksiannosta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6n tueksi.&nbsp; Esityksess\u00e4\u00e4n Henna kertoi esimerkkej\u00e4 erilaisista toimeksiannoista, joita Datahuone on suorittanut. Yksi keskeinen viesti esityksest\u00e4 oli se, ett\u00e4 Datahuone kykenisi paljon monimutkaisempiin toimeksiantoihin. Esitettyjen esimerkkien kautta oli kuitenkin hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 dataa oikeasti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena, ja ett\u00e4 erilaisia ilmi\u00f6it\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n havainnollistamaan yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 eri tietol\u00e4hteit\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Esityksen j\u00e4lkeen iltaa jatkettiin ravintolassa illallisen merkeiss\u00e4. P\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 oli paljon hyv\u00e4\u00e4 p\u00f6hin\u00e4\u00e4 ja mielenkiintoisia keskustelunaiheita esimerkiksi organisaatioista. Toivotamme my\u00f6s ihmiset tervetulleiksi tuleviin vuoden 2026 seuran seminaareihin.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen operaatiotutkimusseura piti marraskuussa seminaarin teemalla Operaatiotutkimus strategisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena. Strategisen tason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukeminen datan, mallinnuksen ja analytiikan avulla auttaa<\/p>\n<p class=\"readmore\"><a href=\"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/2025\/12\/08\/tunnelmia-forsin-syksyn-seminaarista\/\" title=\"Read Tunnelmia FORSin syksyn seminaarista\">Read more &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[26,1],"tags":[],"class_list":["post-1526","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi-suomi","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1526","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1526"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1526\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1527,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1526\/revisions\/1527"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1526"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1526"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.operaatiotutkimus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1526"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}